Tästä isäinpäivästä en haluaisi muistaa sitä,

kuinka aamupuuron keitettyäni huomasin jääkaapin menneen rikki yön aikana,

kuinka putsasin jo ennen aamukahvia epäonnisia ruskeita sattumia matosta, pienistä varpaanväleistä, molemmista lavuaareista ja lattiasta,

tai sitä kuinka monta viikkoa jatkuneet liian myöhäiset valvomiset ja aikaset herätykset painoivat silmäluomia, kiristivät hermoja ja houkuttelivat herättämään päivänsankarin aikaisemmin kuin oli sovittu, 

tai sitä,

kuinka tahmea toffeekuorrutus liiskaantuu pöytään, sormiin, lautasiin, hiuksiin ja jalkapohjiin.

Haluan muistaa sen,

miten pieni kondittoori maiskutteli syödessään mantelilastuja,

kuinka riemuissaan Tyttö kiipeili isänsä päälle mennessämme herättämään häntä,

kuinka onnellisilta isä ja tytär näyttivät maistellessaan suklaakakkua yhdessä

ja kuinka Nörtti toi uupuneelle Rouvalleen kukkia autonhakureissultaan, vaikka on isäinpäivä.

Hyvää isäinpäivää kaikille isille, ukeille ja isoukeille, jotka olette läsnä lastenne, lastenlapsienne ja lapsenlapsenlapsienne elämässä auttamssa, ilahduttamssa ja villitsemässä heitä.

PS. Se minkä tämä kakku uupuu ulkonäössä, viimeistelyssä tai origaanaillessa ideoissa, korvautuu suklaalla kermalla ja toffeella.