Perjantaina pakkasin peräkonttiin patjan, pallomekon ja pullon kuplivaa. Suuntana oli Lentoaskeleita- blogin Rosannan emännöimät Mekkoiltamat.

Ajomatkan jälkeen oli aivan mahtavaa saapua lämpimään tunnelmaan, iloiseen seuraan ja lähes valmiiseen pöytään.

(Photo credit Emmi Nuorgam)

Keittiössä kupli Emmin chili sin carne, Amman avokadot (kirjaimellisesti) lentelivät ja kuohuviinit poksuivat. Ruoka oli herkullista, värikästä, raikasta, lempeän tulista, täyteläistä ja rouskuvaa. (Ne jotka maistoivat guacamolea, tietävät mitä tarkoitan.)

Kamerat lauloivat, musiikki soi ja naiset nauroivat. Välillä oli ihanaa vain katsella ympärilleen, kuunnella puheensorinaa ja ihmetellä miten onkaan päätynyt osaksi tällaista mahtavaa eripuolilla Suomea asuvaa naisjoukkoa.

Aamulla pöytään katettiin vohvelibrunssi, jonka nimi ei kyllä antanut ihan täydellistä kuvaa tarjolla olleista herkuista. Yksi pilkkoi hedelmiä, toinen vatkasi kermaa ja maitoa, kolmas paistoi vohveleita. Kahdeksan naisen yhteistoiminta sai aikaan yhden elämäni herkullisimmista brunsseista. Voi kun joka aamu tarjoiltaisiin pöytään viiden juuston vohveli. Tavallista harvinaisempaa herkkua oli nauttia aamiaisesta aivan kaikessa rauhassa. Tällaisten aamujen voimalla jaksaa taas sellaisiakin päivän aloituksia, jolloin aamukahvi pitää juoda kylmänä ja oma rahka unohtuu keittiön pöydälle koskemattomana.

Huolellisesti nautitun brunssin jälkeen oli aika suunnata auton keula kotia kohti. Kotimatkalla kurvasimme läheisen Nanson Outlet- myymälän kautta, josta auton kyytiin hyppäsi vaatimaton 20 kilon paketti trikookudetta ilahduttavan edulliseen hintaan. Mahtavan ruuan, upean seuran ja hieman väsyneiden silmien lisäksi sain reissulta muistoksi olohuoneen uuden maton materiaalit.

Kaikenkaikkiaan loistava reissu. 

<3