Rintareppuilua Ikanossa
Pikkuneidin kummi RouvaP kutsui meidät kanssaan VIP-vierailulle Kuopion uuteen ostoskompleksiin Matkukseen. Aika oli tytön kannalta alkuun hiean hankala: 17.00-19.00, neitonen kun siihen aikaan on yleensä hieman virkeä/ kärttyinen/ uninen /koko ajan nälkäinen. Vaunut ei olisi ainakaan suostuisa ratkuisu tytön kuljetteluun ostarilla, sillä hereillä ollessaan tyttö ei vaunukopan suojissa viihdy, eikä ilta-aikaan kärryttelyyn suostu nukahtamaankaan.
Äitiä kuitenkin vähän kutkutteli ajatus uuden kauppaparatiisin tarkastamisesta. Lisäporkkanaksi RouvaP kertoi tarjolla olevan myös ruokaa ja juomaa. Mikä avuksi? Sitten muistin; meillähän on se Manduca! Ja sen yhden kerran kun Nörtti sitä kokeili siivotessa tyttö nukkui illalla autuaasti parin tunnin nokoset. Lisäksi vauvan katseen ollessa minuun päin, jää putiikkipaljouden häly ja valot vauvalta näkemättä, eikä pienelle mielelle pääse tulemaan liikaa virikkeitä.
Siispä puoli viiden aikaan nostin hyvin ruokitus tytön autoon ja huristelin hieman jännittynein mielin Kuopion uuteen turistinähtävyyteen.
Muutama huomio avajaisista ja koko puljusta yleisesti:
+ Avarat käytävät, joiden varrella kivoja putiikkeja, mm. Suomen ensimmäinen Bik Bok ja New Yorker sekä Kuopiossa uudet Name It. ja Stadium. Hetken jopa tuntui että olisi ulkomailla käymässä, sillä keskuksen ulkoasu ja sisätilat olivat jotenkin niin epä-savolaisia.
+ Ruokatarjoulusta pelkkää plussaa. Avajaisten keitrauksen hoiti tyylikkäästi Ravintola Os. Tarjolla oli mm. maronoituja punajuuria ja vuohenjuustomoussea, ylikypsää savupossua, haukimurekenappeja ja jälkkäriksi mustikka-vaniljakiisseli shotti. Tarjolla olleet viinitkään eivät olleet mitään Alkon alalaarin puteleita, vaan ihan laatutuotteita. Valitettavasti ne viinit jäi maistamatta.
Rouva syö makoisia ruokia, tytön nukkuessa makoisia rintareppu unia.
+ Muutenkaan paikan ruokatarjonnasta ei näin ensinäkemältä ole valittamista: Hanko sushi, Delico (Gelatoa, juustoja, kinkkuja ja muita herkkuja), Spice Ice, mehu/smoothiebaari, Wayne’s Coffee ja Picnic varmasti takaavat, että joakiselle shoppailukerralle riittää herkullista naposteltavaa.
+ Säästin parhaan viimeiseksi: perhehuone! Rauhallinen olohuonemainen tila lasten hoitoon, ruokkiseen ja levähtämiseen ostostelun keskellä. Hyvät tilat vaipanvaihdolle, pikkukeitiö ruoan lämmittämistä varten, ruokapöytä ja syöttötuolit, vauuparkki ja pehmeät sohvat imeväisten ja heidän äitiensä iloksi. Me like!
En tiedä onko näitä muissa ostoskeskuksissa, en ole aikaisemmin lapsettomana moista palvelua osannut kaivataan. Mutta nyt pienen lapsen kanssa liikkuessa, tällainen palvelu on aika painava hyve vaakakupissa, kun mietitään lähdetäänko sadepäivää viettämään keskustaan vai yhden ison katon alle.
Kyllä kelpaa ruokailla,
vaihtaa vaippoja,
ja isompana tyttönä vähän keinutella.
– Moitetta tulee muutamasta asiasta. Liikkeissä oleva musiikki oli häiritsevän kovalla. Se taitaa tosin nykyisin olla enemmän sääntö kuin poikkeus, että ”ostamiseen houkutteleva, biletunnelmaa luova” musiikki soi kuin yökerhossa konsanaan. (Taisin tämän lauseen aikana juuri vanheta vähintään 20 vuotta :D) Pienen vauvan äidin se saa kääntymään kannoilla jo ovikynnyksellä, ellei kyseiseen putiikkiin ole pakottavaa asiaa.
– Avajaisissa meidät otti vastaan massiivisista kaiuttimista kajahtava rummutus, joka kaikui parkkipaikan perille asti. Karnevaalitunnelmaa kyllä oli, mutta kun omatkin tärykalvot olivat hetken kovalla koetuksella, niin mietin menikö 8 viikon ikäiset korvat ihan lukkoon?
Hyvinhän se rintareppureissu kaikenkaikkiaan meni, tyttö nukkui repussa niin hyvin että välillä piti tarkistaa että pienissä sieraimissa varmasti kulkee ilma. Myös siirrot turvakaukalosta reppuun ja repusta kaukaloon kävivät takapenkillä kätevästi. Tätä metodia voidaan hyödyntää toistekin!
Joku pimeä marraskuinen räntäsadepäivä, kun kun alkuhälinä Matkuksessa on hälvennyt, tilataan tytölle pitkät päiväunet, körötellään ostoksilla ja ehkä maistetaan lounaaksi vähän sushia… :P