Syö koko ajan ja laihdu – eli täysimetysdieetti
Lilyn palstoilla on muutamina päivinä pohdittu painoa, ulkonäköä ja laihduttamista. Tässä minun näkökulmani asiaan. Laihdutus aiheiseen postaukseen innoitti kaksi asiaa:
1. Saavutin pienen välietapin raskauskilojen karistusprosessissa. Tänään vaa’an lukema nimittäin alkoi yhden lukeman pienemmällä numerolla. (Jei!)
2. Tänään Mummi myös toi minulle toivomani itse leipomansa perinteisen joulusuklaakakun. Hyvä ja huono uutinen on, että koko kakku on varattu yksin minulle, sillä Nörtin makeannälän kaikkiruokaisuuteen on yksi poikkeus; suklaan ja appelsiinin yhdistelmä. Kakku paranee sitä mukaa, mitä kauemmin se saa levätä jääkaapissa, mutta kiusaus oli liian suuri; maistoin yhden palan. Sitten toisen. Ja vielä kolmannen. (Oh, no.) Kakku on liian hyvää ollakseen totta.
Tämä kakku on koristeltu Amerikanpastilleilla niin kauan kuin muistan.
Synnytyksen jälkeen olen ollut nälkäisempi ja janoisempi kuin koskaan ennen. Olen syönyt kahdesti päivässä kunnon annoksen oikeaa ruokaa, tuhteja aamu-, ilta-, (yö-,) ja välipaloja sekä niiden lisäksi pikkuvälipaloina suklaata, pullaa ja leivonnaisia, mitä nyt milloinkin sattuu kaapista löytymään. Tällä ruokavaliolla paino on pudonnut synnytyksen jälkeen reilut 10 kiloa. Jos vauva ja muut liemet lasketaan mukaaan niin matkasta on tippunut pois 17 kiloa.
Tästä luonnonvastaisesta ilmiöstä on lienee kiittäminen reilun kolmen kuukauden ajan harrastamaani täysimetystä. Tämä on varmaan niitä harvoja vaiheita naisen elämässä kun oikeasti laihtuu syömällä. Vielä 3 kuukautta tätä luksusta jäljellä, pitää koittaa ottaa kaikki ilo irti!
Veikkaan, että kun suklaakakkulautanen on joulun jälkeen nuoltu puhtaaksi, vaaka on taas pyörähtänyt takaisin isommalle kymmenluvulle. Mutta se ei haittaa, sillä minulla on suunnitelma. Ensi vuonna lupaan imettää ahkerasti, syön muutaman konvehdin tai pullasiivun vähemmän päiväkahvin kanssa ja lenkkeilen joka päivä ainakin postilaatikolle asti. Ja eikös 6,5 kilon mötikänkanniskelu ja portaiden kapuaminen ylösalas lasketa vähän niinkuin kahvakuulailuksi??