Mä vaatekaappeja siivoilen…

..omiani sekä vauvan. Voi luoja mitä ihminen säilyttääkään kaapissa vuodesta toiseen. Jotkut vaatekappaleet on joutuneet kellarin kirpparipinoon kerta toisensa jälkeen ja aina mä kaivan ne takaisin kaappiin. Enkä sitten ikinä-ikinä käytä.

Tässä teille kaksi kamalinta. Selvennän vielä, että nämä saattaisi jollekin sopia mutta itselleni niistä tulee ihan hirveät vibat. Kaapista löytyy myös niitä pieruverkkareita ja vuosikausia vanhoja, kuluneita yöpaitoja, mutta niillä on sentään tunnearvoa, joten en ala niitä tässä yhteydessä dissaamaan.

KERRASSAAN KAMALA

Tämä ensimmäinen on ostettu Berliinistä kierreltyäni vaatekauppoja useamman tunnin. Mekko on ostettu Espritiltä karmeassa pakkosaadajotain-vimmassa. Ensinnäkään se ei istu ylhäältä eikä alhaalta. Leikkaus on täysin muodoton ja se tekee kamalan pussin yläkroppaan rintojen kohdalle. Alaosan koriste taas jää liian matalalle niin, että jaloista tulee noin viiden millimetrin pituiset ja kahden metrin levyiset. Aivan kamala!!! Ei näyttäisi hyvältä kenenkään päällä. Ajatus hyvä toteutus täysin epäonnistunut. Mekko on lisäksi vielä älyttömän kuuma, koska se on villaa ja väri todella synkkä. Tulee mieleen Sound of Musicista Von Trappin lasten kamalat vaatteet ennen kuin ihana Maria ompeli niille uudet mekot vanhoista verhoista, ja sitten  kaikki oli onnellisia ja alkoi laulamaan (paitsi Georg Von Trapp, joka suuttui Marialle siitä, että sen lapset kulkee vanhoissa verhoissa.)

TRAUMAVAATE

Toinen on ostettu paniikkitilassa mökkireissulta Forssan Citymarketin Kappahlista raskaana ollessani. Housuni ratkesivat takapuolesta ja haaroista kesken ajomatkan mökille ja mukana oli pelkästään leggarit ja verkkarit mökkimukavuudeksi. Olimme menossa vierailulle mieheni sukulaisten luo ja oli pakko saada jokin tunika takapuolta peittämään. Forssassa ei myyty missään äitiysvaatteita (mitä raskaana olevat Forssalaiset pukee päälleen?) ja tunikat oli ilmeisesti todella, todella out, joten tämä oli pakko-ostos. Kerran käytin ja ikinä en enää laita päälleni. EN IKINÄ. Tästä vaatteesta on ehkä enemmänkin henkinen trauma, sillä jollekin se voisi ehkä sopiakin. Tuosta tunikasta ei tule edes mitään hauskaa mielleyhtymään vaikka kuinka yrittäisin pinnistellä.

P.S. Kumpikaan vaate ei ansainnut silitystä kuvia varten.

P.P.S. Mitä karmeeta tai traumatisoivaa sinun vaatekaapista löytyy? Jaa se minun kanssani ja puhdistaudu niin saatat selvitä traumasta ;D.