Made by mom, blogin siirto-operaatio

Luulin olevani kovin ahkera tai ainakin tulevani sellaiseksi. Toisin kävi. Kaksi blogia on aivan liikaa, todella paljon liikaa. Siispä siirsin taannoin aloittamani Made by mom-blogin sarjaksi tänne. Jatkossakin siis luvassa kädettömän käsitöitä. Sillä välin löydätte alta kaikki hurjat viisi päivitystä, jotka ehdin jo tehdä MBM:n puolelle.

Ja tiedoksi, että olen kyllä kovasti neulonut tässä välissä…lopputulokset ovat vaan vähän kyseenalaisia, mutta niistä sitten myöhemmin.

———————————–

Neuletakkiunelmia

Eksyin pari päivää sitten Noa Noan lastenvaate-osastolle ja ostin Filipalle ihanan mekon isänpäiväksi. Bongasin samalla myös tuon keskellä komeilevan neuletakin, joka kädessä melkein kävelin kassalle kunnes tajusin, että voisin kokeilla itse neuloa samanlaisen.

Kauluksen koristelut voi olla vähän hankalat näillä taidoilla, mutta muuten näyttää aika simppeliltä. Vai mitä sanotte?

Jos jostain löytäisi tuollaisen neule-kypäräpipon niin siihenkin voisi ehkä voida kirjailla itse noita koristeuksia.

Olin muuten jo aloittanut tällaisen neuletakin tekoa, johon löysin ohjeet Dropsin sivuilta, mutta Noa Noan neuletakki on ehkä aavistuksen kivempi?

Kuvat täältä ja täältä (löytyy myös Dropsin neuletakin ohje.)

—————————————

Isoäidin neliöistä koristeiksi

Pistin ystäväni opettamaan minut virkkaamaan isoäidin neliöitä syksyllä, kun olin päättänyt alkaa virkkausmiljonääriksi. Miljonääriä minusta ei ole vielä tullut mutta noita neliöitä on kertynyt meille jo aika iso kasa.

En ole osannut päättää mitä näistä tulee, joten koska joulu lähestyy koko ajan, päätin hyödyntää ne joululahjoissa. Tänä vuonna kaikki saavat siis ainakin meiltä itsetehtyjä lahjoja!

Tänään löysin kaupungilta tuota raitahuopaa ja keksin vihdoin mitä teen näistä neliöistä.

Tadaa! Ovi/kuusi/ikkuna/lahjakoriste.

Joo vai ei? Mitäs sanotte?

Löysin muuten tosi hyvän opetusvideon noita neliöitä varten täältä. Taustamusatkin on kohdillaan ;D.

————————————-

Ken uskonut ois, että kantapään osata tehdä vois?

Ennen kuin voin aloittaa itse asiasta täytyy minun tunnustaa miehelleni yksi asia. Eilen kun sanoin, että en tule nukkumaan koska telkkarista tulee Sinkkuelämää. Valehtelin. En tullut nukkumaan koska minulla on riippuvuus. Neulontariippuvuus. Olin juuri saanut toisen villasukan valmiiksi ja päässä ja sormissa tuntui tajuton vimma saada uusi työ alulle. Anteeksi huiputukseni. Toivottavasti ymmärrät.

Seuraavaksi: MINÄ NEULOIN VILLASUKAT! Ja ihan kantapäineen kaikkineen.

Näissä käsitöissä ei ole mitään muuta vaikeaa, kun niiden ohjeiden ihmeellinen terminologia. Tehkääpäs perässä sukkaan kantapää tämän ohjeen avulla:

Jatka sileää neuletta ja neulo ensin 11(13) s ja sitten 2 s ylivetäen yhteen, käännä työ. *Nosta 1.s nurin neulomatta, neulo 4(6) s nurin ja neulo seuraavat 2 s nurin yhteen, käännä työ. Nosta 1.s neulomatta, neulo 4(6) s oikein ja neulo 2 s ylivetäen yhteen, käännä työ*, toista *-* kunnes sivus:t loppuvat ja olet viimeksi neulonut työn oikean puolen krs:n.

Varmaan jollekin kokeneelle hyvinkin helppoa, mutta itselläni alkaa soida päässä äällllääällllälllällläällläää, kun luen tuota.

No virkkausohjeista puhumattakaan:

1 kjs, 1 ks ensimmäiseen ks:aan, 3 ks seuraavaan ks:aan, *1 ks seuraavaan ks:aan, 3 ks seuraavaan ks:aan*, toista *-* vielä 4 kertaa, sulje krs ensimmäiseen s:aan ps:lla. Työssä on nyt 24 silmukkaa.
Nyt huomaat, että ne silmukat, joihin virkkaat 3 ks samaan, muodostavat kuusikulmion kulmat.

—————————————————————-

Kuten edellisestä postauksessa selvisi. Olen viimeisen kuukauden aikana aloittanut toistakymmentä sukkaa ja aina katkerin sormin purkanut ne, kun kantapää on mennyt solmuun. Eilen armas tätini kuitenkin tuli vielä kerran kädestä pitäen opettamaan sen viheliäisen kantapään ja tässä ne nyt ovat.

Ylemmästä kuvasta saattaa huomata kumman kantapään olen tehnyt yksin itse ja kumpi on avustettu sukka.

Aloitteleveille neulojille tiedoksi seuraava, tarvitset parsinneulan, että voit viimeistellä työt. Älkää kysykö minkälainen se on mutta sellainen on saatava ja mielellään jo tänään.

———————————–

Suippopipo ja sukkayritys

Olen kuluneen viikon aikana aloittanut neljä kertaa neulomaan vauvalle villasukkaa. En ole edes laskenut kuinka monta sukkaa olen aloittanut ja purkanut viimeisen kuukauden aikana. Aivoissani tapahtuu aina jokin mystinen asia kun kantapään teko alkaa lähestyä. Menen täysin lukkoon ja tuntuu kun ajaisin autoa silmät kiinni. Loppujen lopuksi ajan 120 kilometrin tuntivauhtia päin seinää.

Lopputulos on ollut melkein joka kerta sunnnilleen tällainen.

Päätin hakea kaupasta pyöröpuikot ja totesin, että pipon neulominen on huomattavasti helpompaa hommaa. Tästä tuli nyt vaan vähän tällainen suipompi tonttulakki-malli, mutta sehän ei haittaa kun joulukin lähestyy jo kovaa vauhtia.

Olen kesästä asti himoinnut opetella virkkaamaan kukan. Kukka-vimma vaan kasvoi entisestään kun ystäväni opetti minulle miten isoäidin neliöitä tehdään. Tänään päätin tarttua härkää sarvista ja sain tämän videon avulla virkattua tällaisen kukan.

Korostettakoon, että osaan edelleen virkata ainoastaan isoäidin neliöitä ja nyt tuollaisia kukkia. Ultimate-unelma on opetella virkkaamaan viiri.

Joka tapauksessa kiinnitin kukan suippopipoon napilla ja tattadadaa:

——————————

Kädettömän käsitöitä

Minä olin koulussa se tyttö, jonka käsityöt jäivät aina kesken niin, että käsityö-opettajan piti viimeistellä ne. Vihdoin ylä-asteella sai valita teknisen työn ja sinne minäkin suunnistin.

Olen lukuisat kerrat aloittanut tekemään säärystimiä, kaulahuiveja villasukkia, toppaliiviä ja ihan mitä vaan mitä mitä mieleen on milloinkin juolahtanut. Alkuinnostuksen jälkeen kaikki käsityöt projektit ovat lentäneet onnettomasti nurkkaan tai ne on purettu kerta toisensa jälkeen ja sen seurauksena luovuttu toivosta.

Nyt olen äiti ja olen päättänyt vaattimattomasti alkaa suomen seuraavaksi Anu Harkiksi ihan vaan siksi, että jos tyttäreni on perinyt minun käsityögeenit jonkun pitää osata tehdä hänen koulu-käsityöt loppuun.

Tässä lista asioista, joita olen syksyn mittaan opetellut tekemään tai verestänyt vanhoja taitoja:

– ommellut suoraa ja siksakkia
– olen muistellut miten neulotaan oikeaa ja nurjaa sekä opetellut luomaan silmukoita
– ystäväni opastuksella olen opetellut virkkaamaan isoäidin neliöitä

En osaa päätellä neuloksia tai virkkauksia, enkä vaihtaa lankaa toiseen kesken työn, joten paljon on tullut sovellettua.

Tämä on Made by mom. Luvassa kädettömän käsitöitä, onnistumisia ja lukuisia epäonnistumisia joista toivottavasti noustaan Youtuben, lahjakkaiden sekä lahjattomien sukulaisten ja ystävien avustamana.