R-rr-rakkautta päivään!
Lähdin viime lokakuussa neulomaan tätä neuletakkia Filipalle ja jaksoin neuloa helman ja hihat valmiiksi, kunnes siitä tuli tylsää ja nakkasin palat nurkkaan. Helmikuun alussa tajusin, että neuleen koko oli 6-9 kuukautiselle, joten oli pakko ottaa puikot käteen ja alkaa taas neulomaan.
Nyt se on valmis enkä voisi olla ylpeämpi. Helma ei ole suora vaan pussi ja etuosa on liian lyhyt. Lisäksi oikealla puolella on nurjaa neulosta ja langat ovat karkailleet, mutta olenpahan tehnyt sen ihan itse alusta asti! Puhelintukena toimi tätini, jolle kuuluu myös suuri kiitos tästä luomuksesta <3.
Filipan hassut kierrätetyt haaremifarkut löytyivät tänään Little Copenhagenista Töölöstä, jonne käyn huomenna nakkaamassa kasan Hilppulan pieneksi jääneitä vaatteita myyntiin. Kappas, onhan mustakin kestäväksi kuluttajaksi: itse tehtyä + kierrätettyä. Okei, jätetään röyhistely sikseen…
————————
Ystävänpäivän kunniaksi teille biisi, joka on jo saattanut jonkun korvissa kulua loppuun, mutta minä myöhäisherännäinen jaksan tätä kuunnella aina vaan.
”kukaan ei oo suurempi sua
kaikki saman arvosia
tsiigaa samaa aurinkoa
ja mitä näitä ajatuksia kätkeä
kun ei huolenpito toisist vaadi verisidettä
ei sen kummempaa
me oltiin vaan ihmisii
eli peace and one love, eiks nii”