Ja Köpis oli niin in!

Kaupunki näytti jälleen kerran parhaat puolensa ja salainen suunnitelmani saada myös mieheni innostumaan ajatuksesta joku päivä me vielä asutaan täällä – toimi! Joku päivä siis. Ehkä. Vielä.

Sillä välin voidaan fiilistellä 100-osaisella tätä mä rakastan Köpiksessa kirjoitus-sarjalla joka alkaa tästä ja nyt.

Kuljetuspyörät

Kuljetuspyöriä oli tietenkin joka makuun ja kokoon. En tohtinut käydä yhdessäkään liikkeessä tarkistamassa hintoja, koska se olisi saattanut särkeä sydämeni. Sen sijaan tyydyin ottamaan kuvia ja haaveilemaan, että sitten joskus.

Pyörien hinnat ovat melko korkeat ja vaikka pyörän ostaisi paikan päältä niin se ei hintaa juurikaan pudota. Käytettynä voisi varmaan löytää edullisemmankin, mutta kuljettaminen Suomeen tällaisella reissulla olisi liian hankalaa.

Jos kuljetuspyörä kuitenkin kiinnostaa, niin tässä pari merkkiä joiden tarjonta ja maahantuojat kannattaa tarkistaa:
Nihola
Christiania Bikes

Alla muuten suosikkini, ulkonäön ja ihan kaiken puolesta.

Parasta oli myös se, että kun kävimme vierailemassa paikallisessa eläintarhassa, huomasimme jotain kerrassaan upeaa. Koko päiväkoti oli lähtenyt retkelle. Mukana olivat neljän lapsen vaunut (huomaa mustat möhkäleet) JA LISÄKSI PIENET UNITELTAT (siniset kirput) päiväunia varten. Siinä sitten vieressä hoitajat joivat päiväkahveja ja söivät eväitä. Fantastista. Mä haluan mun lapsen tollaiseen hoitolaan missä tehdään päiväretkiä eläintarhaan, kuljetaan neljän lapsen vaunuissa ja nukutaan päikkärit teltassa.

Seuraavassa kirjoituksessa taas lisää Köpis-rakkautta, mutta siihen väliin pieni mainoskatko.

Onnea rakas pieni 1-vuotias Hilppunen!

Filippa täyttää tänään yhden ja hänen maailmaan tulostaan voit lukea vaikka täältä.  Näissä kuvissa muuten metsästetään puluja jossain päin sitä ihanaa, ihanaa kaupunkia <3 .