Kun aika pysähtyi

Jos kysytte minulta mikä viikonpäivä on, ei minulla ole aavistustakaan vastauksesta. Aika pysähtyi 28.6., kun synnytys käynnistyi ja siitä lähtien on ollut ikuinen kesäkuu ja torstai. Tänään hetken mietin, että on varmaan sunnuntai, mutta ei selvisi, että onkin tiistai. Olisi ollut tosi harmillista niiden työmiesten puolesta joiden luulin joutuvan uurastamaan sunnuntai-iltanakin. Onkohan noilla viikonpäivillä niin väliä, kun ei niillä ole vielä moneen kuukauteen kovin suurta merkitystä.

Ekoja kertoja tulee vauvan kanssa melkein joka päivä, mutta yksi virstanpylväs ohitettiin tänään, kun uskalsin vihdoin leikata vauvalta kynnet. Kynsien leikkuupelot osoittautuivat turhiksi. Vauvoilla on todella pehmeät ja helposti leikattavat kynnet tai sitten äitiyspakkauksen kynsisakset on ylimaallisen hyvät. Jompi kumpi, mutta nyt vauvalla on lyhyet turvalliset kynnet.

Rinnalla on hyvä olla, tähän aika pysähtyy sekä äidillä että vauvalla varsinkin iltaisin, eikä vuorokauden ajallakaan ole niin väliä.