Less is more (for the last time)

Vietin eilen ihanan, ihanan päivän vanhojen ja uusien ystävien seurassa. Nautin täysin siemauksin polttariseurueen iloisesta ja vauhdikkaasta menosta kunnes….sain pienen muistutuksen, kun kömmin kolmen jälkeen yöllä kotiin päivystyksestä. Nyt todellakin less is more ja hitaampi elämä hyvästä. Luulin että voin vielä viettää polttareita ja pysyä vauhdissa mukana tämän jättivatsan kanssa, mutta ilmeisesti matalat verenpaineet ja kuumuus päättivät toisin. Sain kahtena päivänä peräkkäin sellaiset huimauskohtaukset, että maailma edessä lähti pyörimään ja minä kaatumaan. Onneksi tutkimuksissa kaikilla oli kaikki hyvin ja kroppa vain yritti viestittää, että helle ja viimeiset raskausviikot pitää ottaa rauhallisesti.

Kaikesta huolimatta olen iloinen että läksin ja nyt oikeasti otan iisimmin, rennommin ja fiilistelen hauskoilla muistoilla eilisestä. Alkaa tuntua, siltä, että nämä postaukset toistavat samaa perän jälkeen mutta en itse ole sisäistänyt asiaa. Nyt kuitenkin lupaan ottaa rennommin. Kautta kiven ja kannon.