Me messuajat

Filippa ihastui messumaskotteihin.

Vuosi sitten tähän aikaan olin vuodelevossa kotona ja vietin aikani pääosin roikkuen blogosfäärissä tai katsellen Täydellisiä Naisia DVD:ltä. Bongasin silloin useammastakin mammablogista jotkut ihmeen Lapsimessut ja mietin, että mitä hemmettiä? Mihin lapset tarvitsevat messuja ja kuka hullu sinne menee?

Tänä vuonna kun ystäväni tarjoutui viemään meidät messuille, oli mielenkiinto kasvanut ihmettelyä suuremmaksi ja niinpä otimme tarjouksen vastaan ja suuntasimme tänään vaunujen nokan kohti Helsingin Messukeskusta.

Jos olisin jotain ostanut, olisin varmaan ostanut jonkun ylläolevista. 1. Babboe-kuljetuspyörän (jonka kohdalla budjetti olisi ylittynyt n. 2000 eurolla.) 2. Pallomeripalloja. 3. Vaahteramäen Eemeli -kirjoja hauskassa laatikossa.

Lapsimessujen idea oli selvästi ainoastaan kaupallinen eikä se yllättänyt ollenkaan. Keräsimme mukaan jonkin verran ilmaisnäytteitä, kuten esimerkiksi Onni puuroja ja hammastahnoja. Myynnissä olisi ollut vaikka kuinka paljon tuotteita jotka löytyy melkein samalla hinnalla keskustan kaupoistakin, joten esimerkiksi -10% alennus lastenkengistä ei houkutellut, kun ottaa huomioon että messuille oli maksettu jo sisäänpääsymaksukin.

Sen sijaan samassa yhteydessä pidetyt Lähiruokamessut ja Pet Expo viihdyttivät meitä huomattavasti lapsipuolta pidempään. Ihmettelimme Pet Expossa kaniagilityä, näyttelykissoja ja papukaijoja. Löytyi sieltä pieni karvaton marsukin joka herätti paljon hilpeyttä katselijoissaan.

Messujen parhaaksi anniksi jäivät siis söpöt eläimet, välipalaksi herkuteltu pariloitu leipäjuusto ja hyvässä seurassa vietetty aika.

Entä menisinkö uudestaan? Ehkä, mutta en ainakaan ensi vuonna taaperon kanssa.

Iloinen messuilija melkein kotona :D.