My one weakness: The Ark

Candlefordin postineidissä postitoimiston johtaja Dorcas Lanella on jokaisessa jaksossa ”my one weakness”, joka on yleensä jotain ruokaa, mutta voi hyvin olla jotain ihan muutakin. Oma ainoa heikkouteni on huutava ja voimakkaasti kasvava The Ark -kaiho. Kyseiselle bändille voisi kirjoittaa sivuja pitkän ylistävän postauksen, mutta omat vaatimattomat maanpäälliset kirjoittajan taitoni eivät vaan riitä kuvailemaan universumin parasta bändiä.

Tyydyn vain kertomaan, että vuosi sitten väliin jääneet kolmekymppiset tullaan korvaamaan jonkinlaisilla The Ark tribuutti-bileillä. Siellä pukeudutaan glam-rokkareiksi, palvotaan Ola Salon julisteita ja kuunnellaan repeatilla The Arkin biisejä. Osallistua saavat ystävistäni ne jotka jakavat tämän suuren rakkauden.

Tällä viikolla kuin taivaan lahjana Allsång på Skansenissa (ystävien kesken allspåskassa) oli viimeisenä esiintyjänä Ola Salo. Tuo glamrokkikukkojen-jumala, ruotsin oikea kuningas ja suuren suuri taiteilija. Hyvänä äitinä ilmoitin jo nukkumaan meneille miehelle ja lapselle, että herätys jos nukutte ja jos ette niin pikavauhtia olohuoneeseen, koska tätä äiti ei voi kuunnella pienillä volyymeillä. Sen verran harvinaista herkkua ovat viime vuosina Olan esiintymiset tällä puolella lahtea olleet (edes tv:n välityksellä), että voin hyvin uhrata yhden helteisen illan nukutustaistelut ja bilettää koko perheen voimin Olan tahtiin.

Siinä se on <3

Ja oli se sen arvoista. Yeah, love!

—–
Kuva lainattu, Jesus Christ Superstar med Ola Salo