Ettei 1-vuotis synttärit menisi ihan olankohautuksella ohi niin jaa teille vielä nämä kuvat Filipan synttäreiltä joihin oli kutsuttu sukulaisia ja kummeja. Suureksi harmikssi kamalassa hässäkässä muistimme ottaa vain muutaman kuvan ekoista pirskeistä, mutta onneksi muistot säilyy. Olin itse koko synttäripäivän melko sekaisin ja samoin taisi olla miehenikin. Tajusin yhtäkkiä, että se päivä jolloin lapsestani tulee jonkin ikäinen onkin täällä, enkä kaikelta juhannus- ja reissuhössötykseltä ollut ehtinyt sisäistää sitä. Toisaalta juuri tämä ikä nyt on aivan ihana. Filippa kikattaa ja hymyilee entistä enemmän, kommunikoi muutamilla sanoilla kuten äiti, isi, koira, moi, mummi, kukka, pallo, kakka, heppa, mamma, kirja, anna, tänne. Tosin ne eivät välttämättä ulkopuolisen korvaan aina kuulosta noin selkeiltä, mutta vanhemmille sanat avautuvat heti. Viime viikolla Filippa laittoi kaksi sanaa peräkkäin vilkuttaessaan isälleni ja sanoi ”moi kakka!” Tuosta ei voi olla varma, että oliko se tahallista vai ei, siis sanat peräkkäin ;).

Filippa on alkanut syömään melko monipuolisesti, tosin mausteissa ollaan vielä himmailtu aika paljon, samoin suolan määrässä. Lusikan käyttö kiinnostaa yhä enemmän ja nykyään Piippaa saa jo syöttää lusikalla. Sormiruokailu on kehittynyt todella paljon ja sotkua ei enää juuri tule. Silloin tällöin pienet ruoanpalaset lentävät vielä sylistä lattialle varsinkin jos kesken ruokailun tulee itku. Itkun määrä tuntuu lisääntyneen jonkin verran ja se saattaa johtua lisääntyneestä draamantajusta.

Kaikin puolin elämä on nyt kuitenkin tuhat kertaa helpompaa kuin pikkuvauva-aikana ja kohta pitää jo alkaa miettimään töihin menoa ja muita asioita, jotka palauttavat takaisin arkeen. Kerron niistä sitten, kun lomat on ohi ja olemme nauttineet vielä isäkuukauden viimeiset viikot loppuun. Tämä viikko vietetään mökilla ja pistäydytään kesäsuomen parhaissa paikoissa, i-h-a-n-a-a.