Tiedättekö kun taistelette jonkin asian kanssa pitkään ja hartaasti ja mietitte, että miten kukaan on koskaan suunnitellut jonkin asian näin tyhmästi. Ja vielä monta kertaa! Ja sitten yksi päivä ihan vahingossa tajuatte, että vika onkin sinussa. Minulle kävi (jälleen kerran) näin pari päivää sitten kun olin laittamassa kuivia pyykkejä kaappiin.

Olen alusta (Filipan alusta) asti päivitellyt vauvojen housuja ja niiden mitoitusta. Vauvahousujen vyötärön leveydessä ei ole ollut mitään järkeä. Tässä taannoin ostin taas liian pienet housut Filipalle (6-9 kuukautisen), koska niiden vyötärö näytti vähän pienemmältä ja sopivammalta. Mutta päällä ollessa nekin vain roikkui ja vaipat vilkkui, kun housut vetelivät polvien korkeudella. Kirosin mielessäni ja varmaan ääneenkin, että oi miksi helvetissä vauvoille ei suunnitella sopivan kokoisia housuja!!

…ja takaisin pyykkikorille...

Siinä pyykkejä lajitellessani huomasin Filipan shortseissa vyötärön sisäpuolella kuminauhan. Huomasin, että toisellakin puolella on samanlainen. Aivot raksuttivat kuumeisesta ja aloin vetämään siitä kuminauhasta, josta paljastui suuri määrä napin läpiä. EI JUMANKAUTA MÄ OON OLLUT IDIOOTTI. Nehän on ihan sairaan fiksuja ne housusuunnittelijat. Vedin housun toisensa jälkeen Filipan vaatelaatikosta ulos ja kaikista paljastui sama nerokas vyötärönsäädin. Huusin miestäni todistamaan tätä taivaiden avautumista ja nauroimme ääneen lastenhuoneen lattialla.

Tänään juttelin äitikaverin kanssa puhelimessa ja huvittuneena kerroin löydöksestäni olettaen samalla, että olen ainut joka ei ole tajunnut vyötärösäädintä, mutta ei. Hänelläkään ei ollut aavistusta tästä mielettömästä keksinnöstä ja oli kuulemma taistellut aivan saman asian kanssa.

Siispä tässä muillekin kohtalotovereille pieni avulias paljastus, vyötärökumppari lapsesi housuissa:

Ja shortseissa: