Syksyn viimeiset <3

Muutimme vuosi sitten kaupunginosaan, joka on minun lapsuuden kotini. Olen superonnellinen, että Filippa saa myös kasvaa ja kokea lapsuutensa näissä samoissa puistoissa ja maisemissa. Tässä vanhassa kauppalassa on vaan jotain ihan omaa fiilistänsä. Puistoja ja vehreyttä riittää vielä pitkälle syksyyn. Tässä fiilistelyjä parilta vaunukävelyltä. I <3 lähiö, edelleen.

Kuinka ihanaa siitä tulee kun Filippa pääsee ensi syksynä leikkimään pudonneissa vaahteranlehdissä, muistan että se oli lempipuuhaa lapsena!