Viime päivinä

Viime aikoina täällä on sairastettu syysflunssaa ja korvatulehdusta, vietetty paljon aikaa neljän seinän sisällä ja ihasteltu kaunista ruskaa lähinnä ikkunoiden läpi.

Olen katsellut yliaikaisia parvekekukkia, jotka vielä kukkivat kauniisti vaahterapuiden keltaisia lehtiä vasten. Filippa on katsonut liian monta jaksoa Anniina Balleriinaa, Touhulan arvoitusta ja Bamsea. Vauva on lähinnä nukkunut ja syönyt ja minä olen jättänyt käsityöprojekteja ja ompeluksia kesken. Nyt tuntuu todella syksyltä. Elämä on väsähtänyttä ja odottaa jotain, ehkä talvea ja sitä, että tietää mitä ulkona oikein pitäisi olla päällä, sitä että kynttilät syttyy, ja sitä että lapset nukkuisivat illalla samaan aikaan ja saan oikeasti aikaiseksi jotain.

Molempien lasten saatua flunssan olen valvonut melkein viikon, juonut pannuttain kahvia ja syönyt kiloittain suklaata. Kun väsymys on pahimmillaan ei mikään muu tunnu auttavan. Jollain ihmeen voimilla ollaan päästy viettämään anopin syntymäpäiviä ja tänään lasten tervehdyttyä paikalliseen perhekerhoon. Voisin nukkua vuoden ja takana on vasta puolitoista kuukautta kahden lapsen perheen elämää. Kaipaan töihin, kouluun, ihmisten ilmoille ja ihan mihin vaan. Päivisin kaipaan seuraa, mutten jaksa lähteä minnekään eikä minusta kovin hyvää seuraa nyt saisikaan.

Lauantaina pääsen kuitenkin kahden ihanan ystävän kanssa ulos syömään, joten helpotusta koomaan on luvassa <3. Ehkä ens viikolla jaksetaan paremmin.