”Kaiken maailman kasvatusoppaat”

Olen lukenut lähes kaikki Jari Sinkkosen kirjat. Olen opiskellut temperamenttitietoutta Liisa Keltikangas-Järviseltä. Olen klikannut itseni uudestaan ja uudestaan MLL:n Vanhempainnettiin. Olen lukaissut jopa ne neuvolasta saadut lippuset ja vihkoset ja Libero-kassista löytyneen pienen kirjasen. Kahlasin läpi Raisa Cacciatoren Kiukkukirjan. Tein itselleni muistiinpanoja Kun kolmesta tulee neljä -oppaasta. Iltaisin selailen Unihiekkaa etsimässä -teosta samalla kun (todennäköisesti) kirjan oppien vastaisesti kannan kuopusta kantorepussa.

Ja nyt vasta sain käsiini tämän:

En ole lukenut Rantalan kirjaa vielä puoleenväliinkään mutta uskallan jo nyt suositella sitä. Kirja herättää ajatuksia ja muistuttaa miettimään asioita myös lapsen näkökulmasta. Jääköön tämä erilainen kasvatusopas siis viimeiseksi kasvatusoppaakseni (ainakin hetkeen – tiedonjanoisen luonteeni tuntien en kuitenkaan malta loputtomiin pysyä pois kirjaston kasvatusopashyllyjen luota).