Uusvanhoja vappuperinteitä

Olemme huomaamattamme luoneet itsellemme uusvanhoja vappuperinteitä, joissa menneiden vuosien skumppahuuruisista vapuista on siirtynyt vaivihkaa joitakin elementtejä myös nykyisiin lapsiperheenä vietettyihin vappuihin. Makuuhuoneessamme leijaili nimittäin vappuyönä voimakas valkosipulin tuoksu, joka ei tällä kertaa kuitenkaan johtunut Mantun grilliltä haetuista makkaraperunoista valkosipulimajoneesilla vaan vauvan tukkoisuutta lievittämään murskatuista valkosipulinkynsistä. Makuuhuoneessa oli aamuviideltä vilkasta liikehdintää, jolla ei kuitenkaan ollut mitään tekemistä vappuromantiikan kanssa, vaan aamuvirkku kuopus vain ilmoitteli heränneensä. Itselläni oli päänsärkyä ja outo maku suussa, mutta nämäkin liittyivät krapulan sijaan kevätflunssaan, joka jo kolmatta vuotta peräkkäin on luullut saaneensa kutsun vappupirskeisiimme.

No, vappuna kai kuuluu olla räkä poskella, tavalla tai toisella. Tämän ilahduttavan mielikuvan lisäksi tarjoan katsauksen niihin tämän vapun iloisiin puoliin eli kuviin vappubrunssistamme, jonka järjestimme siskoni perheelle, vanhemmilleni ja anopille (tai ehkä brunssia parempi nimitys olisi vappunyyttärit, koska yksi vappumenumme olennainen osa oli se, että vieraat tuovat jotain tullessaan).

Kiitos kaikille vieraille kivasta vappupäivästä!

 

 

Millaisissa merkeissä oma vappusi sujui?