Zoolandia!
Vietimme eilen tosi hauskat kolme tuntia Liedon Zoolandiassa, jossa oli sekä huvipuistolaitteita että kotieläimiä. Olin vahtinut kuin haukka sääennusteita koko viikon (ikään kuin niiden vahtiminen muuttaisi säätä jotenkin) ja iloinnut siitä, että lauantaiaamupäivällä pitäisi olla meidän perheellemme aika lailla täydellinen keli: puolipilvinen ja maksimissaan parikymmentä astetta lämmintä. Minun mielestäni kesä on parhaimmillaan silloin, kun ulkona tarkenee t-paidalla ilman, että tulee hiki, ja tällaista säätä meille onneksi tarjoiltiinkin.
Zoolandia on ehkä vähän sellainen huvipuistojen Toyota Corolla – ei tarjoa mitään erityisen ihmeellistä, mutta ei myöskään tuota pettymystä. Rannekkeiden hinnat olivat ihan kohtuulliset (19,50 euroa yli kolmevuotiailta ja ehjällä rannekkeella lisäpäivä 6 euroa), asiakaspalvelu oli jotenkin poikkeuksellisen ystävällistä ja omien eväiden syöminen oli helppoa, sillä pöytiä ja penkkiä löytyi sieltä sun täältä. Olisihan siellä ollut ravintola ja kahvilakin (jälkimmäisessä on myös lastenhoitohuone), mutta meillä oli mukana omat kahvit ja karjalanpiirakat, sillä suuntasimme Zoolandiasta mummilaan syömään.
Esikoinen viihtyi Zoolandiassa ihan älyttömän hyvin. Kulunut viikko on ollut aika ärhäkkä uhmarintamalla (torstaina todistimme ensimmäiset kirkumisraivarit ja tietenkin kauppakeskuksessa), mutta Zoolandiaan oli lähtenyt aurinkoinen ja yhteistyökykyinen kolmevuotias, jota ei harmittanut mikään muu kuin lippiksen pitäminen ja sekin aiheutti vain satunnaista nurinaa. Zoolandiassa ei ollut tekemistä liikaa, mutta kaikkea oli kuitenkin riittävästi. (Ja tietenkin yksi hauskimmista asioista Zoolandiassakin oli se iänikuinen pikkukivien keräily.) Sai pomppia, käydä huvipuistolaitteissa, asioida ”kyläkaupassa”, kiipeillä, ihastella eläimiä, keinua, siivota leikkimökkiä, tutkia Lännenkylää ja yleisesti ottaen juoksennella tuulispään lailla ympäriinsä. Kuopuskin malttoi ihan hyvin istuskella rattaissa, kun välillä pääsi vähän konttaamaan ympäriinsä (Seikkailuhallissa oli pieni HopLop-tyyppinen alue), keinumaan vauvakeinussa, ihmettelemään pupuja ja syömään eväitä.
Tosi mukavaa siis oli! Zoolandia sopii mielestäni erityisen hyvin varsinkin alle kouluikäisten lasten huvipuistoksi, vaikka oli siellä muutama pelkästään isommille lapsille tarkoitettu laite.
Reissu oli siinäkin mielessä onnistunut, että molemmat lapset nukahtivat viidessä minuutissa autoon (kuopus tosin otti pienen varaslähdön jo vaunuissa, mutta jatkoi uniaan autossa pienen hämmennyskitinän jälkeen). Ja tänään esikoinen on vihjaillut jo monta kertaa, että voitaisiin mennä joskus uudestaankin.
Tyttö oli muuten eilen jo pelkästä lähdön ajatuksesta niin innoissaan, että lauloi heti huvipuistosuunnitelmista kuultuaan iloisen Zoolandia-rallatuksen:
”Zoolandiaan nyt mennään
ja vessaan valo sytytetään
kun kaikki menee kiipeilemään
Zoolandiassa
nyt kaikki haaveet maailman
juoksennellaan ympäri
lolllollollolloolloooo
opetellaan estejuoksua koko päivän.”
(Kuvat S. Aaltonen)