Tule mukaan Turku City Runiin 2016!

Ihmiseksi, joka ei ole koskaan juossut kovinkaan pitkiä lenkkejä, olen käyttänyt melkoisen määrän aikaa juoksemisen miettimiseen. Että ollako juoksija vai eikö, tykätäkö siitä paljon vai ei yhtään, haaveillako maratonista vai tyytyäkö satunnaiseen hölkkäaskeleeseen kesken kävelylenkin. Usein toivoisin, etten olisi luonteeltani niin mustavalkoinen. Eihän sen tarvitse olla joko tai. Ei sen tarvitse olla maraton Saharan aavikolla tai ei mitään.

Kaksi vuotta sitten suoritin ehkä hiukan omaksi yllätyksekseni suurella innolla ja motivaatiolla kahdentoista viikon juoksuohjelman, jonka jälkeen vannoin, että seuraava etappi on vähintäänkin puolimaraton! No, seuraava etappi olikin sitten toinen raskaus ja synnytys, jonka jälkeen lantionpohjalihakseni ovat ilmeisesti jääneet miettimään, että kannattaako tässä enää ryhdistäytyäkään, jos vaikka täältä vielä joku haluaisi puskea ulos. (No ei halua, joten ryhdistäytykää, please – muuten joudun pyytämään Tenaa sponsoroimaan lenkkejäni.)

Keväällä en ehtinyt käydä kuin parilla lenkillä ennen kuin minuun iski flunssa, joka sammutti sen pienen juoksukipinän, joka minussa oli noin sekunnin verran kytenyt. Työpäivien jälkeen oli kivempaa lähteä koko perheen kanssa ulos kuin itsekseen juoksemaan. Olisinkin ehkä päätynyt taas pitkäksi aikaa sinne satunnaisten hölkkäaskelien leiriin, ellei Matkalla äidiksi -blogin MM olisi lähettänyt minulle sähköpostia otsikolla Idis.

Ja se idis on se, että ensi vuonna juostaan yhdessä vähän pitempi matka; kymppi (minä) ja puolimaraton (MM). MM on jo ansiokkaasti selviytynyt ensimmäisestä puolimaratonistaan, kun taas minä olen ansiokkaasti juossut puoli tuntia yhtämittaisesti toissavuonna. Tällä hetkellä jaksan juosta putkeen viisi minuuttia, minkä jälkeen pystyn vielä kylkeäni pidellen hölköttelemään yhdestä viiteen lisäminuuttia, kunnes minun on pakko antaa periksi ja pysähtyä ensin hetkeksi huohottamaan ja raahautua sitten kylkikrampin kourissa kotiin.

Mutta olen silti tosi innoissani!

Varsinkin, kun tähän MM:n idikseen liittyi vielä olennaisesti sellainen juttu, että pyydetään mahdollisimman paljon porukkaa mukaan ja juostaan yhdessä! Ja sen jälkeen vietetään hauskaa iltaa yhdessä! 

Tarkoituksena on juosta ensi keväänä Turku City Runissa. Turku City Run järjestetään lauantaina 14.5.2016 ja sinne voi jo nyt ilmoittautua. Matkoina on sekä kymppi että puolimaraton ja hinnat ovat vielä 30.9.2015 asti 20/29 euroa, kunnes ne siitä sitten vähitellen kallistuvat mitä lähemmäksi juoksupäivää tullaan. 

Koska tuohon tapahtumaan on vielä monta kuukautta aikaa, meilläkin on aikaa kehittyä ja harjoitella yhdessä! Mietimme MM:n kanssa, että voisimme perustaa osallistujien kesken Facebook-ryhmän, jossa olisi helppo fiilistellä juoksemista (tai kirota sitä) ja tsempata toisiamme. Niin ja tietysti suunnitella afterpartya!

Tule mukaan! Sinun ei todellakaan tarvitse olla nyt missään huippuvireessä, en minäkään ole! Hyvin todennäköisesti tulen juoksemaan (tai ”juoksemaan”) sen kympin hyvin omaperäisellä aijaijai-kyljestäkramppaa-enjaksaenempää-mitenniinvastapuolikilsaamennyt-tyylillä. Mutta tyylihän on vapaa…

Joten, arvoisa kanssabloggaaja/lukija/sattumalta blogin pariin eksynyt/kuka tahansa sitten oletkin, jos haluat juosta kanssamme ensi keväänä lauantaina 14.5.2016 Turussa, huikkaa asiasta kommenttikentässä tai laita sähköpostia osoitteeseen kahvittelija82@gmail.com. Myös Matkalla äidiksi -blogin puolella on haastepostaus! Ideoidaan sitten hommaa eteenpäin yhdessä. :) 

P.s. Mikäs tässä on treenatessa, kun on oma, varmastikin maailman suloisin, personal trainer lenkillä mukana…

1. Personal trainer tekee alkuarvioinnin.

pomppu.jpg

2. Seuraavaksi hän antaa rakentavaa palautetta.

neuvottelu.jpg

3. Nyt näyttää kuulemma jo paremmalta.

hyppy.jpg

4. Sitten personal trainerini juoksee perässäni ja räpsii kuvia, jotta voi myöhemmin analysoida askellukseni.

juoksu.jpg

5. Lopuksi pohditaan hyviä strategioita kympille.

kävely.jpg

 

suhteet oma-elama ystavat-ja-perhe liikunta
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.