Varoitus: teksti sisältää mainosaiheista pohdintaa

Blogimaailmassa (ja sen ulkopuolella) on vellonut mielenkiintoinen ja tarpeellinen keskustelu blogeissa olevasta mainonnasta. Kehitteillä on mainontaan liittyvä säännöstö, jota kaikkien bloggaajien tulisi sitten noudattaa. Hyvän johdannon ja paljon keskustelua löydät Natan White Trash Disease -blogista täältä. Nata on myös koonnut lukijoiden ajatuksia asiasta omaan postaukseensa tänne. Kannattaa lukea myös, mitä Noora Shingler on kirjoittanut asiasta Kemikaalicocktail-blogissaan.

Koska en itse saa blogin kirjoittamisesta palkkaa, eikä Paulig ole vielä toistaiseksi lähettänyt minulle paketin pakettia tummapaahtoista Presidenttiä, vaikka olenkin sen ilmoittanut lempikahvikseni (mikä mättää?), en koe asiaa itselleni kovinkaan läheiseksi. Tai no, ilmeisesti koen, koska rupesin asiasta kirjoittamaan. 

Ymmärtääkseni säännöstössä on kyse siitä, että se toisi selkeämmin esille bloggaajien kaupalliset yhteistyökumppanit ja ne ilmaiset krääsät, joita he saavat ja joista he sitten mahdollisesti kirjoittavat. Jokin holhoava taho pelkää, että (nuoret?) lukijat ryntäävät yhtenä ostohysteriamassana hakemaan tietyt lenkkarit, jos bloggaaja kertoo, että kun niillä paineli menemään, viidenkymmenen kilometrin juoksulenkki ei tuntunut missään ja jos bloggaaja ei samaan hengenvetoon mainitse, että niin joo, sain muuten ne lenkkarit Adidakselta for free.

Tästä lähtien, jos bloggaaja A saa taholta B tuotteen C, hänen on kirjoitettava tuotetta C käsittelevän juttunsa alkuun, alkuvaiheille, keskelle, keskipaikkeille, loppua kohti ja aivan loppuun merkintä siitä, että tuote C on saatu taholta B. Ja aina ikuisuuteen asti: jos tuote C vilahtaa jossain, bloggaajan A on muistutettava lukijoita siitä, että taho B antoi tuotteen C hänelle ihan ilmaiseksi ja että taholla B saattoi olla vähän niin kuin mainostaminen mielessään.

No joo, vähän kärjistin. Mutta sääntöjä on siis tulossa.

Kirjoitin itse taannoin siitä, miten paljon seuraamani blogit ovat vaikuttaneet ostopäätöksiini. Tämä on mielenkiintoista, sillä en todellakaan lue blogeja ostomielessä. Luen blogeja, joiden kirjoittajilla on joko hauskaa sanottavaa milloin mistäkin tai samankaltainen elämäntilanne kuin minulla (tällä hetkellä luen paljon lapsiperheaiheisia blogeja, joista Puutalobaby on ehdoton lempparini, sillä blogissa kirjoitetaan samankaltaisesta elämäntilanteesta hauskasti). Lisäksi luen paria ”hyvän mielen blogia”, joiden aihepiiri ei ole sidottu kovinkaan tiukasti mihinkään ja joissa on myönteiseen sävyyn kirjoitettuja juttuja kauniiden kuvien kera. Hyvä esimerkki tällaisesta blogista on Kaikki mitä rakastin.

Jos seuraamani bloggaaja kirjoittaa selkeän mainosjutun, en ole juurikaan kiinnostunut asiasta. En pidä mainoksista. Sen sijaan minua kiinnostavat ne aidot hyväksi havaitut löydöt ja vinkit, joita kanssabloggaajilta saa. Jos luulen lukevani juttua, jossa käsitellään tällaista ”aitoa löytöä” ja minulle selviääkin, että kyseessä oli kuitenkin loppujen lopuksi jonkinlainen mainos, minua harmittaa. Jollain tapaa se särkee illuusion samalla aaltopituudella olemisesta ja asettaa bloggaajan toiselle tasolle (kaupalliseen yhteistyöhön) ja lukijan toiselle tasolle (miettimään, että kertoiko bloggaaja oikeasti rehellisen mielipiteensä tuotteesta).

Olen sitä mieltä, että ne blogimainontaan liittyvät säännöt tulevat tarpeeseen, mutta toivottavasti niistä saadaan järkevä kokonaisuus, joka huomioi sekä bloggaajan että lukijan. 

 

puheenaiheet uutiset-ja-yhteiskunta ajattelin-tanaan