Ylimääräinen vapaapäivä

Ylimääräinen vapaapäivä, varsinkin kun se on perjantai, on yksi parhaista asioista ihmisen elämässä. Kun on ylimääräinen vapaapäivä, voi hyvillä mielin:

– kasailla aamupalapöydän täyteen hyvää syötävää, juoda kahvia rauhassa ja lueskella Turun Sanomia

– lähteä ex tempore Myllyyn ostamaan kuopukselle synttärilahjaksi potkupyörää ja kypärää

– pysähtyä leikkipaikalle kahdesti, koska mihinkäs meillä on kiire

– ajaa Ikean ohi ja huudahtaa vähän vitsillä, että Ikeassa lapset söisivät ilmaiseksi, ja todeta sitten, että no mikä jottei, mennään vaan syömään Ikean lihapullia (paitsi minä, joka en tykkää niistä, mutta onneksi on salaattibuffet)

– rakentaa koko lastenhuoneen kokoinen maja ja lukea siellä loruja lapsille ja huomata, että vaikka esikoinen ihan oikeasti nauttii riimeistä ja yllätyksellisistä tavoista yhdistellä sanoja, niin varsinainen megalottopotti Pikku Pegasos -runokirjassa oli kuitenkin runo, joka päättyy sanoihin ”…vai tehdä mahtavan kakan”

– lukea kaikki kuopuksen lempikirjat moneen kertaan

– keksiä, että tehdään välipalaksi mustikkapannareita (mikä meillä tarkoittaa sitä, että näytän miehelleni kahta eri reseptiä ja kysyn, että kumpia tekisit mieluummin)

– köllötellä, pötkötellä, kikatella, kutitella, lojua ja rötkötellä.

Esikoinen oli niin innoissaan ylimääräisestä vapaapäivästäni, että askarteli minulle aamupalapöytään sydämen: