Juoksufiilistelyä & lauantaihuumaa

Alkuun hieman juoksukuulumisia: tänään, viidennen juoksuviikon viimeisenä lenkkipäivänä, minun täytyi juosta yhtämittaisesti jo kymmenen minuuttia. Kymmenen! Ten! Tio! Zehn! Aikamoinen hyppäys keskiviikon lenkistä, jolloin juoksin ensin kuusi minuuttia, sitten kävelin kaksi minuuttia ja juoksin vielä viisi minuuttia.

Mutta arvatkaa mitä? Ei tuntunut missään! Ja koska sisälläni asuu pieni hikinen ylisuorittaja, juoksin vielä ylimääräisen minuutin ja sen vedin niin täysillä kuin jaksoin. Huh. Oli pakko hyödyntää kuulokkeista kajahtava hyvä biisi: Pitbullin Feel This Moment. Biisi on kuin luotu juoksemista varten. Mutta yhdennentoista minuutin jälkeen olin kyllä aika naatti.

Vaikka Nokia Mix Radio tarjosikin loppuhuipennukseksi Pitbullia, ei sen tarjonta ole aina oikein hivellyt korviani. Alkuviikon lenkillä fiilistelin nimittäin ensin täpinöissäni jotain hyvää, rentoa, rytmikästä biisiä, jonka nimeä en nyt muista mutta joka kuitenkin antoi energiaa laittaa tossua toisen eteen, kunnes radio veti asfaltin jalkojeni alta ja alkoi soittaa J. Karjalaista: 

”Mä olen mystinen hopeinen discomies
mä olen kieltään lipova liskomies
mä olen Uuden-Englannin nahkamies
aina ilosta syntyvä uudestaan…”
 

Täytyy muistaa päivittää Spotify Premium-versioon ja ruveta etsiskelemään niitä hyviä lenkkibiisejä…tällainen tilanne ei saa toistua!

Sitten vielä muita kuulumisia: tänään on luvassa vähän jokilaivalonkeroa ja terassikaljaa mukavassa seurassa. Cin cin sille!