Asuuko teilläkin pieni vastarannan kiiski?

Kahvia, kiitos!

Taaperosta on tullut vallan mahdoton karkuun pyrähtelijä. "Kaakuun!" on taaperon mielestä yksi hauskimmista leikeistä ikinä, mutta oma huumorintajuni tämän leikin suhteen on ollut alusta alkaen aika olematon. Onneksi sentään taapero juoksee karkuun vain sisätiloissa, ulkona hän ainakin toistaiseksi tekee niin kuin pyydetään.

Kaakuun juostaan useimmiten silloin, kun pitäisi mennä potalle. Tai kun pitäisi potalla käynnin jälkeen laittaa vaippa. Tai (tämä on kauhistuttavin tilanne) kun taaperolta on saatu jo riisuttua kaikki vaippaa myöten mutta hän ei ole ehtinyt vielä käymään potalla - silloin hänet kyllä juostaan kiinni aika nopeasti. (Kaksi tahmakakkaläjää olohuoneen nukkamatolla riittää per elämä, thank you very much.)

Karkailun lisäksi taaperoon pesiytyy vastarannan kiiski sillä sekunnilla, kun hänet pitäisi pukea esimerkiksi ulkoilua varten. Ensin taapero kailotti noin kuukauden verran, että hän PUKEE ITSE. Auta armias, jos siihen meni mitenkään neuvomaan, että kokeile kulta laittaa housut näin päin. Sekaantuja sai tuta sellaisen mulkaisun, että Sauroninkin katse tuntuisi lempeän hyväilevältä siihen verrattuna. Nyt kun taapero osaa (jotenkuten) pukea housut itse, hän ei ole enää lainkaan niin kiinnostunut pukeutumisesta vaan nyt teemana on se lapsiperheartikkeleistakin tuttu veltto makaroni tai jäykkä X-kirjain. Vaikka taapero haluaa aina mielellään ulos, hän ei vielä tunnu ymmärtävän sitä, että sinne pääsee sitä nopeammin, mitä helpommin pukeminen sujuu. Tässäkin asiassa onneksi on poikkeuksia; esimerkiksi tänään, kun ulos mentiinkin yhdessä serkkujen kanssa, pukeutuminen sujui hienosti. 

Koska hermostuminen ei auta mitään, olen valjastanut käyttöön erinäisiä taaperon mielikuvitusta ruokkivia keinoja, joilla näistä hankalista tilanteista useimmiten selviää suhteellisen kivuttomasti. Seuraavat vinkit tai erilaiset versiot vinkeistä ovat monelle varmasti ennestäänkin tuttuja (ja jos sinulla on joku muu toimiva konsti pukemis- ja potallakäymistilanteisiin niin kerro se ihmeessä!).

1. Onko Kultakirppu sujahtanut sukkaan? -sukanpukemismetodi. Taapero on kovin mieltynyt Mato Matalaan ja kumppaneihin. Mato Matalan sanakirjassa on esitelty vaatteita, ja yhdessä kuvassa on sukka, jonka sisältä kurkkaa Kultakirppu. Taapero ei ole lainkaan mieltynyt sukkien pitämiseen, mutta sukat saa aika helposti pujotettua muuten niin vastahakoiseen jalkaan, kun kurkkaamme ensin yhdessä, onko sukkaan pesiytynyt Kultakirppu (tai toisinaan Ti-Ti Nallesta tuttu Taneli-hiiri).

2. Hajamielinen äiti -metodi tilanteisiin, joissa taapero pitää saada johonkin paikkaan mahdollisimman nopeasti. Esimerkki: "Äiti on nyt kokonaan unohtanut, että missäs se potta oikein olikaan - tulisitko sä näyttämään äitille, missä potta on?" Menee vielä tässä vaiheessa ihan täydestä! 

3. Tämä seuraava vinkki on monestakin eri lähteestä tuttu, mutta tyttöämme ainakin miellyttää kovasti se, että hän saa valita, laitetaanko kettu- vai leppäkerttukuvioinen vaippa. Tai laitetaanko Haisuli- vai Ville Viking -sukat.

4. Erinäisten asioiden yhdessä pohtiminen samalla, kun puetaan. "Mahtaakohan siellä puistossa olla yhtään koiria? Mitähän koirat syö? Mitäs se koira taas sanoikaan..?"

5. Harhauttaminen. Oho, meneekö siellä taas ambulanssi, pii paa kuuluu vaanVai onkohan se paloauto? Kun taapero jää kuulostelemaan hälytysajoneuvoja, hän saattaa unohtaa olla se veltto makaroni.

+ 1 bonusvinkki: Rusinat. Enough said.

Kommentit

annakarin
Anna Karin

Hyviä vinkkejä tulevaisuuttakin ajatellen! :-) Meilläkin on käytössä kohdat kaksi, neljä ja viisi. Aino ei ole onneksi vielä siinä iässä, että haluaisi itse pukea tai päättää vaatteista, mutta vaatteet ja vaipat pitää saada aina itse hakea ja jos yrittää vähänkään auttaa, niin ei hyvä seuraa. 

Meillä on tuollaisissa karkuun-tilanteissa käytössä lisäki nämä kaksi: "tuuppa aippe tänne, niin isi puhaltaa!" tai "tuuppa tänne, äitillä on supisupi-asiaa!" Jos oon hyvin epätoivoinen, niin pyydän, että Aino tulisi antamaan pikkusisarukselleen äidin mahaan pusun. Se on aina varma keino, mutta ei valitettavasti toimi leikkipuistossa. :--D 

Kahvittelija
Kahvia, kiitos!

Hei, tuo supisupi-asia vois toimia meilläkin, täytyypä kokeilla! :)

Vau mikä vauva!

Aika usein muuten muissakin asioissa auttaa, kun kuiskaa. Huutaessahan (mitä en siis ite tietenkään tee, herra paratkoon ei Kunnon Äiti sentään huuda!) laps voi huoletta painella meneen, mutta kuiskatessa sen on pakko itekin hiljentyä ja keskittyä kuunteleen. Ainakin joskus riehuva laps rauhottuu, kunhan ensin omalta mekastukseltaan tajuaa että joku kuiskii... :D

Meillä toimii joskus myös selkee rauhottuminen. Eli etten yritäkään pukee sitä tempoilevaa makaroonia ja samalla selittää että lähetään ulos, vaan että otan vaan tiukasti syliin, selitän että nyt mä puen sut, laitan sulle ulkovaatteet päälle, sitten kävellään eteiseen ja mennään ulos. Sitten vasta alan pukeen ja kehun koko ajan miten hienosti M istuukaan sylissä kun äiti pukee. Meillä tosin ei oo selkeetä kaakuun-vaihetta vaan ihan vaan yleistä omatahtosta sätkimistä, että tää ei välttämättä toimi siihen... :)

Kahvittelija
Kahvia, kiitos!

Mäkin oon panostanut tuohon kehumiseen, jolle onneksi tulee paljon aihettakin. Kuiskailua kokeilin tänään, kun taapero vetäytyi pyykkitelineen taakse piiloon potallakäynnin jälkeen (on tosi ärsyttävä käydä nappaamassa se sieltä pois) mutta sepäs olikin sen mielestä niin hauskaa, että se jäi sitä ihan ilokseen sinne telineen taakse kuuntelemaan - ei puhettakaan, että olis tullut lähemmäs kuulostelemaan :D

Kommentoi