Toteutimme loppuviikosta hyvin pienimuotoisen sukulointireissun Etelä-Pohjanmaalle. Koska lähdimme matkaan reilun viikon varoitusajalla, oli osa sukulaisista töissä tai eläkeläisriennoissa, ja minulle tulikin vähän yllätyksenä se, etteivät ihmiset vain istuskele kodeissaan odottelemassa, josko meidän perheemme ajelisi Turusta heitä moikkaamaan. (On se nyt kumma!) Matkaan lähdimme torstaina jo puolelta päivin, koska olin onnistunut saamaan sekä luvan lähteä töistä aikaisemmin […]

Viime viikon perjantaina olin töissä kuin tulisilla hiilillä. Tämä ei liittynyt mitenkään töissä samana päivänä alkaneeseen uuteen projektiin, vaan siihen, että olin vasta nyt kuullut huhuja siitä, että Netflixin valikoimaan oli vihdoinkin tulossa kaikkien aikojen paras sarja koskaan: Gilmore Girls!  Gilmoren tytöt!  Giltsut! (En tiedä, kutsuuko kukaan oikeasti sarjaa tuolla jälkimmäisellä nimellä, mutta minä haluan kutsua. […]

Veljeni häihin on tasan kaksi kuukautta, ja tällä hetkellä olen täysin vakuuttunut siitä, että kun häneltä kysytään alttarilla, että haluaako hän mennä naimisiin, tuo meidän nuorimmaisemme karjahtaa omalta paikaltaan, että EI! EI TAHDO! EI TAHDO MENNÄ NAIMISIIN! KUKAAN EI HALUA MENNÄ NAIMISIIN! (Onneksi tässä on se hopeareunus, että taapero tuskin oppii englantia häihin mennessä, että […]

Kirja saatu arvostelukappaleena Tammelta. Te olette kaikki varmasti tästä nyt tosi yllättyneitä, koska blogini kautta minusta on varmaan välittynyt sellainen pullantuoksuinen kodinhengetär -fiilinki (ai eikö muka?), mutta itse asiassa en ole koskaan ollut erityisen innokas leipomaan. Tulen kyllä suvusta, jossa todellakin osataan tehdä mehevimmät korvapuustit (äiti) ja suussasulavimmat juustokakut (sisko), mutta meikäläinen on seissyt jossain […]

On kätevää, kun hyviä ystäviä ja perheenjäseniä asuu kauniilla maaseudulla meren rannalla ja niittyjen kupeessa; sillä tavalla pystyy itsekin viettämään mitä mainioimman ja lapsiystävällisimmän juhannuksen. Jos viettäisin juhannusta pelkästään aikuisessa seurassa, kaupunkijuhannus tuntuisi tosi houkuttelevalta vaihtoehdolta sekin, mutta pienten lasten kanssa on vain niin mahtavaa viettää keskikesän juhlaa maalla.  Juhannusaatoksi olimme saaneet kutsun ystäväperheemme luo. […]

Keskikesän juhla on tällä viikolla, vaikka minä en ole vielä edes tajunnut, että on kesä. Olen kyllä tehnyt paljon kesäisiä asioita, mutta niitä tehdessäni minulla on ollut koko ajan huijarifiilis: tässä sitä nyt vaan kävellään pitkin jokirantaa auringonpaisteessa, vaikkei ole vielä oikea kesä. Tässä sitä nyt kastellaan varpaita Saaronniemen rannassa, niin kuin olisi muka jo […]

  Tiedättekö sen tunteen, kun olette olleet edellisiltana vähän liian myöhään ulkona, mutta työpäivä kuluu silti kuin siivillä ja olokin on kaikin puolin freesi?   En minäkään.

Kaksi viikkoa sitten hyvästelimme perheessämme neljä vuotta vaikuttaneen pinnasängyn.  Pöh, nyt valehtelin. Oikeasti EN TAASKAAN muistanut hyvästellä, enkä kiittää, meitä niin hyvin palvellutta lastentarviketta. Elin siis uudelleen viimesyksyisen ”Manducagaten”, jolloin vasta oven sulkeuduttua ostajan poistuessa kantoreppu kainalossaan rappukäytävälle, tajusin, miten tärkeä ja arvokas se reppu oli perheellemme ollut. No, pinnasängyn suhteen tässä on onneksi sellainen […]

Luin hiljattain jostain, että haaveet kannattaa sanoa ääneen. Itse olen aina kuulunut siihen koulukuntaan, joka haaveilee hiljaa ja itsekseen, ehkä siksi, ettei niin kehtaa pitää meteliä itsestään ja omista toiveistaan tai ehkä siksi, että jos ne haaveet eivät sitten toteudukaan, niin ainakin on tullut säilyttäneeksi omat kasvonsa, eikä kukaan pääse sanomaan, että kyllähän se nyt […]

  Tiedättekö sen tunteen, kun hikoilette kuumassa toimistossa ja aika suorastaan kiitää kohti kello kolmea?   En minäkään.