Ain’ vähän väärään paikkaan töihin mee, part III: Buongiorno, grazie & arrivederci!

Ain’ vähän väärään paikkaan töihin mee, part III: Buongiorno, grazie & arrivederci!

  Viime postauksen perusteella joku saattoi arvatakin (no varmaan kaikki arvasivat), että kuvavihjeet viittasivat Italiaan ja tarjoilijan työhön. Tästä se alkoi: Syksyllä 2004 ja keväällä 2005 opiskelin muiden opintojen ohella italiaa alkeis- ja jatkokurssin verran. Kurssit antoivat riittävät valmiudet puhua ravintolaitaliaa asiakkaana. Minä sain tietenkin päähäni lähteä kesäksi italialaisravintolaan tarjoilijaksi. (Ilman tarjoilijan työkokemusta, totta kai.) Pian EURES:n kautta […]

Ain’ vähän väärään paikkaan töihin mee, part II

Ain’ vähän väärään paikkaan töihin mee, part II

Lähestyvän kesän innoittamana aloin eilen muistelemaan kesä- ja muitakin työpaikkojani. Olisi pitänyt muistella hiukan tarkemmin, unohdin nimittäin yhden itselleni aika oleellisen työpaikan: koulun. Sain ensimmäiset yhtään pidemmät opettajasijaisuuteni syksyllä 2003 ja alkuvuodesta 2004, siis ennen au pair -rupeamaani. Mutta koska eilisen jutun tarkoitus olikin lähinnä miettiä niitä ei-niin-oman-alan töitä niin annan armollisesti itselleni anteeksi tämän […]

Ain’ vähän väärään paikkaan töihin mee, part I

Ain’ vähän väärään paikkaan töihin mee, part I

Kesä on ihan kohta täällä.  Erilainen kesä.  Kesä, jolloin en teekään eihän-tämä-ole-omaa-alaani-nähnytkään -töitä. Sen kunniaksi rupesin muistelemaan niitä toinen toistaan kummallisempia ja ”ei ainakaan tälle alalle” -työkeikkojani niin Suomessa kuin ulkomailla. (Mahtavaa olisi, jos lukijatkin innostuisivat kertomaan omista työkokemuksistaan, erityisesti niistä vähän vinksahtaneista. Kuka ties olemme olleet samoissa kemuissa makkaraa myymässä!) 1. Minä olen pikkutyttömainostenjakajaposteljooni ja pyöräilen […]

Vappurohkelikot

Vappurohkelikot

Vauvan ensimmäisen vapun kunniaksi päätimme hieman kolisutella mukavuusalueemme raja-aitoja ja lähteä oikein ihmisten ilmoille. Ensin kypsyttelimme muutaman päivän ajan ajatusta siitä, että kävelisimme vappupäivänä jonnekin jokirannan suuntaan. Ehkä. Jos aurinko paistaa, sillä tavalla sopivasti. Liian kuuma ei saa olla.  Vapputorista ei kumpikaan ollut puhunut mitään. Vapputori on tähän asti ollut täysin rinnastettavissa Hulluihin päiviin, joulunavajaisiin […]

Gilmoren tytöt ja se häilyvä raja fanituksen ja höyrähtämisen välillä

Gilmoren tytöt ja se häilyvä raja fanituksen ja höyrähtämisen välillä

Gilmoren tytöt on yksi parhaita asioita maailmassa. Jostain syystä en kuitenkaan ollut tiennyt sarjan olemassaolosta mitään ennen syksyä 2010, jolloin rupesimme mieheni kanssa sitä urakalla katsomaan (siskoni suosituksesta). Siinä, että löytää jonkun sarjan vasta sen loputtua on se hyvä puoli, että ei tarvitse odotella kärsimättömänä uusia tuotantokausia, vaan kaikki ihanat jaksot ja kutkuttavat juonenkäänteet ovat […]

Blogivoimaa!

Blogivoimaa!

Blogeissa on voimaa. Olen oman blogin aloittamisen myötä yrittänyt muistella, mitä kaikkea olen viime aikoina ostanut, lainannut tai ainakin suunnitellut hankkivani seuraamieni blogien perusteella.  Ainakin nämä muistuivat mieleen: Kot! sanoo kana -kirjan tämän Lähiömutsin jutun perusteella. Hyvä, että ostin, siitä nimittäin tuli nopeasti yksi vauvan lempikirjoista, enkä itsekään ole vielä kyllästynyt kirjan iloisen värikkäisiin kuviin.     […]

Kahvia, kiitos!

”Tasapainoisia arjen sommitelmia”

Viime viikon MeNaiset-lehdessä (17/2013) oli yksi minua erityisesti miellyttänyt artikkeli. Tänään kotona -nimisessä jutussa esiteltiin kolme erilaista kämppää, joista yhden kohdalla oli kuva hyllystä. Hyllyn päällä oli avaimet ja kuitteja tms. paperilappusia. Kuva oli kuin kenen tahansa asunnosta: kaikillahan on avaimia ja muuta pikkurojua, jotka tuppaavat jäädä pyörimään lipastojen tai hyllyjen päälle, vaikka niille kuinka ostaisi […]

Entä jos…

Entä jos…

…vauvastamme tuleekin teenjuoja? Tämä huolestuttava ajatus on juolahtanut mieleeni aina silloin tällöin vauvan syntymästä lähtien. Taisinpa sitä pohtia jo raskausaikana. (Perusterveen vauvan kanssa on se luksus, että saa ”murehtia” tällaisia älyttömyyksiäkin.) Ja niitä voi yön pimeinä tunteina tai kikerryshepulissa kehitellä ties kuinka pitkälle: eräässä mielikuvassani näen jo taaperoksi kasvaneen vauvani istumassa armeijamaisen kuuliaisesti lattialla ja […]