”Katollakin pisarat tanssii taas”

”Sataa, sataa aina aina vaan, sateen ropinan kaikki kuulla saa…”

Kyllästyttää tämä vesisade. Lunta ja lumiukkoja näkyy vain joulukirjoissa, joita tyrkytän esikoiselle kiihtyvään tahtiin, koska haluaisin päästä edes hiukan tunnelmoimaan valkeaa joulua. Tyttö ottaa minulta joululaulukirjan pois kesken Sydämeeni joulun teen –hoilotukseni ja toteaa, että haetaan äitille joku hiljaisempi kirja.

”Kuule kuinka sade näin rummuttaa, ra-ta-ta-ta tam-tam-tam-tam-taa…”

Tanssimme villisti olohuoneessa Siinan taikaradio -lauluja. Rytmimunien lisäksi heiluttelemme huiveja, käsiä, jalkoja. Rummutamme sateen ropinaa kirjoihin. Loikin matolla niin kuin (raihnainen) sammakko ja yritän laukata kuin villihevonen, vaikka todennäköisesti näytän kankealta aasilta.

”Virtanaan, vesi valuu vaan…”

Lähdemme huomenna Ikaalisiin kylpemään ja katsomaan, miten Ti-Ti Nalle viettää joulua. Ikaalisiin kannattaa lähteä jo senkin takia, että säätiedotus povaa sinne täksi viikonlopuksi ajoittaista lumisadetta. Minä aion olla paikalla niiden lumihiutaleiden tippuessa.

(Lainaukset Siina Hirvosen Sade-laulusta.)