Millä taapero leikkii?

Katselin tässä taannoin kuvia reissustamme Ikaalisten kylpylään ja Ti-Ti Nallen taloon, kun huomioni kiinnittyi taaperosta otettuihin leikkimiskuviin. Olen toki kotonakin pistänyt merkille, että nukkeleikit ovat tytöllemme mieluisia mutta oli jotenkin hassua huomata, miten kotileikkipainotteisia tytön leikit olivat kylpylän leikkihuoneessakin:

Ensin laitettiin vähän ruokaa hienossa leikkikeittiössä:

 

Välillä piti silittää vaatteita:

 

Nuket peiteltiin nukkumaan:

 

Kantokoppakin oli ahkerassa käytössä:

 

Nuket vietiin vaunukävelylle:

 

Kotona taaperolla on parin mollamaijan lisäksi kaksi aktiivikäytössä olevaa nukkea: Liisa ja Lotta. Liisa on minun vanha nukkeni, joka kärsii varhaisesta kaljuuntumisesta ja tykkää olla alasti. Liisaa syötetään useita kertoja päivässä: jos meillä on ruokana riisiä ja broileria, saa Liisakin todennäköisesti riisiä ja broileria. Ikeasta saa muuten aivan mahtavia pehmoelintarvikkeita kuten esimerkiksi tästä linkistä löytyvät Duktig-leikkivihannekset. Meillä on muistaakseni neljä erilaista elintarvikesettiä ja kaikki ruokatarpeet vesimelonista paistettuun kananmunaan ovat ahkerassa käytössä. Lahjaksi saatua Lotta-nukkea taapero tykkää kylvettää, kuivata ja rasvata, ja Lotan mukana tulikin pieni amme tykötarpeineen. Jos muuten lapsi malttaa olla laittamatta esineitä suuhunsa, suosittelen nukkeleikeistä tykkääville vanhaa (tai miksei uuttakin) hammasharjaa: taapero on ainakin kovasti tykännyt pestä nukeilta hampaita. 

Ostimme viime kesänä pihakirppikseltä parilla eurolla pienet ”matkarattaat” nukeille ja niitä tyttö on tykännytkin työnnellä ympäri kämppää milloin mikäkin nukke tai pehmolelu kyydissä. Mieheni vihaa niitä hivenen rikkinäisiä ja repaleisia kärryjä sydämensä pohjasta, joten häntä tuskin haittaa se, että kärryt ovat tällä hetkellä pois käytöstä (siskoni ompelee niihin uuden, Disneyn Prinsessa-kuosia vähän kivemman – ja ehjemmän – kankaan). Mummi ja mamma vuorollaan kyselevät, että kai taaperolle sitten ostetaan oikein kunnon nukenvaunut, mutta olemme mieheni kanssa sitä mieltä, että sellaisille ei ole tarvetta. Ensinnäkin lastenhuone on jo nyt tarpeeksi täynnä ja toiseksi, nuo matkarattaat ja tarvittaessa myös Brion kävelykärryt riittävät mielestämme mainiosti tytölle nukenkuljettamisvälineiksi. Olemme lapsen isoäitien mielestä ehkä vähän julmia, mutta mielestämme jokaiseen leikkiin ei tarvita ns. high tech -ratkaisua ja ainakin toistaiseksi taapero on ollut täysin tyytyväinen kirpparikärryihinsä. Ehkä sitten joskus vanhempana, jos tytön onnellisuus kovasti tuntuu riippuvan oikeista nukeille tarkoitetuista yhdistelmävaunuista, voimme harkita asiaa uudelleen. Emmekä me aivan sydämettömiä ole: toissaviikolla ostimme naapurintytöltä kantokopan nukeille, jonka avulla taapero onkin saanut nuket hienosti nukahtamaan. Voi olla ihan hyvää harjoitusta loppukesää ajatellen, että taapero tykkää sihistä sormi suun edessä, että SHHHH, Liisa nukkuu! Kunhan hän sitten tajuaa, että uutta vauvaa ei voi herättää yhtä kovakouraisesti kuin nukkeja, jotka taapero paiskaa surutta kaukaloineen päivineen lattialle, jotta ne varmasti heräisivät.

Nukkeleikkien lisäksi taapero tykkää rakentaa duploista sekä konkreettisia rakennuksia (yleensä hän rakentaa kaupan) että abstrakteja taideteoksia kuten esimerkiksi tammikuun. ”Äiti, iskä, tulkaa katsomaan, S rakensi tammikuun!” kajahti lastenhuoneesta tässä eräänä päivänä. Yllätykseksemme tammikuu oli ihan samannäköinen kuin kauppa.

Myös erilaiset kuutio- ja palapelit, tornien ja pinojen kasaamiset, siivousleikit, autollapäristämisleikit, pipojen ja hanskojen pukemisleikit, astioiden täyttämisleikit (esimerkiksi teepussien siirtäminen rasiasta A rasiaan B), loru- ja laululeikit, värittämiset ja piirtämiset ovat lapsen suosiossa. Mietin juuri tänä aamuna tytön piirtäessä sitä samaa värisykkyräänsä paperille, että näkeeköhän lapsi itse niissä piirustuksissaan sitä, mitä väittää niissä olevan? Taideteoksilla on nimittäin lähes aina selkeät nimet: viimeksi hän piirsi ”kuorma-auton”, joka oli ihan samanlainen sotku tummansinistä ja vihreää kuin aiemmatkin piirustukset. Tyttö kuitenkin muistaa tosi pitkään jälkeenpäinkin, mitä mikäkin sykkyrä edustaa.

Näin meillä siis leikitään, taaperon ollessa kohta vuoden ja kymmenen kuukautta. Entäs teillä?