Tehot irti miehen ensimmäisestä vapaapäivästä

Mieheni kesäloma on alkanut, jippii! Otimme heti oikein tehostartin lomailuun ja aloitimme päivän aamiaisella Holiday Inn -hotellissa. (Aamiaisbuffetin valikoima oli mielestäni hiukan keskivertoa suppeampi, mutta toki saimme vatsamme täyteen.) Kävelin hotellilta kotiin siinä toivossa, että ripeä aamulenkki houkuttelisi esiin supistuksia. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan sain palkkioksi vain samanlaisia liitoskipuja kuin eilisenkin lenkin jäljiltä. (Ei ole muuten mikään helppo nakki vaihtaa yöllä asentoa kyljeltä toiselle nihkeänhikisissä lakanoissa liitoskivuista kärsien.)

Päätin olla välittämättä natisevista liitoksistani ja ehdotin, että lähtisimme Seikkailupuistoon. Seikkistä ei voi kyllä liikaa hehkuttaa; siellä on vaikka mitä kivaa kaikenikäisille lapsille! Lapsikin keskeytti leikkinsä vähän väliä todetakseen, että ”on niin ihanaa!” tai ”on niin mukavaa!” Puistoreissun jälkeen kävimme moikkaamassa ystävää kaupungilla ja tulimme kotiin lounasta ja tytön päiväunia varten. Yritin itsekin torkahtaa hetkeksi, mutta tällä kertaa se ei onnistunut, joten lohduttauduin syömällä mutakakkua ja vaniljajäätelöä. 

keinu.jpg

Päiväunien jälkeen lähdimme Kuralan Kylämäkeen tarkoituksenamme rapsutella lampaita ja ihmetellä hevosia, mutta emme löytäneet alueelta eläimen eläintä. Kahvilasta neuvottiin epämääräisesti, että ”ne ovat varmaan tuolla Jaanintien puolella”, mutta emme nähneet kuin pari härnäävää kuvakylttiä eläimistä. Ehkä niitä pidettiin viileämmissä sisätiloissa pois paahtavasta auringosta. Itselläni ei ainakaan ollut lämpöhalvaus kaukana ravatessani ympäri Kuralaa kotieläinten bongaamisen toivossa.

Kuralan Kylämäestä palattuamme päätimme nauttia päivälliseksi lättyjä mansikoilla ja kermavaahdolla. Hetken jo mietin lättyjä mutustellessani, että pääseekö ”hanki itsellesi lättyähky!” niiden monenkirjavien (huuhaa)vinkkien joukkoon, joiden väitetään nopeuttavan synnytyksen käynnistymistä, sillä päivän ainoat kunnolliset supistukset tulivat juurikin lättylautasen äärellä. Mutta nekin lässähtivät aika nopeasti.

Minäkin taidan nyt lässähtää sohvalle loppuillaksi.

Suhteet Oma elämä Ystävät ja perhe Mieli

”Iskä on minulle niin kovin rakas…”

…kuului toissapäivänä sohvalta. Tyttö siellä jutteli itsekseen kyseltyään ensin minulta, että koska iskä tulee töistä. Vuorotöitä tekevällä miehelläni on usein kahdeksankin työpäivää putkeen, mikä on aika raskasta, eikä pelkästään meille, vaan myös tytölle, joka tietenkin ikävöi isäänsä. Vielä täytyisi jaksaa tämä ja huominen päivä, sitten alkaa miehen neljän viikon kesäloma. Huh! Sovimme tässä hiljattain, että jos vauvaa ei näy eikä kuulu heti loman alkamisen kunniaksi, emme tuhlaa arvokkaita lomapäiviä turhaan odotteluun ja ihmettelyyn, vaan puuhailemme kaikenlaista kivaa ja kesäistä. Antaa vauvan tulla sitten, kun hän on valmis.

(Niin. Silti salaa toivon koko ajan, että synnytys käynnistyisi nyt heti. Tänäänkin olisi hyvä päivä syntyä, siinä olisi nimittäin meille aika mukava nelivuotishääpäivälahja. Mutta ne kaikki ”tuntemukset”, joita minulla on ollut nyt parin viikon ajan, ovat hävinneet. Ainoa tuntemus, joka on jäljellä, on kokonaisvaltainen hikisyys.)

Ei ole muuten mikään ihme, että tyttö kaipailee isäänsä. Tässä pari esimerkkiä viime aikojen aktiviteeteista, niistä, joita minä olen tarjonnut tytölle ja niistä, joita mieheni on järjestänyt:

Mies vei tytön viime viikolla Muumimaailmaan. Minä päästin tytön hetkeksi parvekkeelle leikkimään.

Mies vie tytön aamuisin puistoon keinumaan, potkimaan palloa ja kiipeilemään. Minä sujautan käteeni patakinnas-Pirjon ja patakinnas-Paavon ja nauratan vain itseäni.

Mies kävi tytön kanssa torilla mansikoita hakemassa. Minä nostin paidan ylös ja esittelin tytölle hassusti pomppivaa vatsaani.

Mies oli tänä aamuna tytön kanssa Ruissalossa. Minä pesin tytön kanssa pyykkiä.

aktiviteetit.jpg

Suhteet Oma elämä Rakkaus Ystävät ja perhe