Minulla on aina ollut hivenen monimutkainen suhtautuminen naistenlehtiin. Toisaalta tykkään kovasti lueskella ja selailla tiettyjä naistenlehtiä, toisaalta taas minua on aina ärsyttänyt se mainosten määrä, joka näissä lehdissä luonnollisesti on. Olen kokenut ristiriitaiseksi sen, että naistenlehdissä voidaan kirjoittaa hyvästä itsetunnosta ja oman itsensä arvostamisesta (”juuri sellaisena kuin olet”) ja heti seuraavalla aukeamalla voidaankin jo mainostaa taikaseerumia, jolla pystyt häivyttämään ne rumat ikääntymisen merkit pois kasvoiltasi.

Jos olen tilannut jotain tiettyä lehteä pidempään, minua on yleensä ruvennut kyllästyttämään se, että samat aiheet toistuvat vuodenajasta toiseen: joulun jälkeen kerrotaan, miten saat ne viimeiset viisi kiloa laihdutettua; keväämmällä meuhkataan bikinikunnosta, sitten tulevat ne kesän kuumimmat hius- ja meikkitrendit, kesän kivoimmat bikinit ja terassikalusteet, syksyn lämpimimmät neuleet ja sosekeitot ja sitten neuvotaankin taas, miten vältyt turhilta joulukiloilta ja joulustressiltä. On ripsiväritestiä ja meikkivoidetestiä ja kosteusvoidevinkkejä eri ihotyypeille. 

Niin. Ja nyt päästään siihen omaan monimutkaiseen suhtautumiseeni. Vaikka minussa ei ole ripaustakaan trendikkyyttä* ja vaikka käyn kampaajalla vain kahdesti vuodessa ja vaikka omistan alle kymmenen paria kenkiä, tykkään silti lukea näitä lehtiä. Minäkin inspiroidun kauniista kuvista ja innostun – toki yleensä vain teorian tasolla – ajatuksesta kuivaharjata ihoani. Minäkin haluan ostaa uuden meikkivoiteen ja paremman ripsivärin; haluan hemmottelupäivän ja kasvonaamion ja uudet juuri omalle vartalotyypilleni sopivat farkut. Kun selailen naistenlehtiä, sytyn oman vaatekaappini sisällöstä ihan uudella tavalla ja muistan, että ai niin, minulla on se ja se kiva mekko/tunika/paita/toppi, jota pitäisi vain muistaa käyttää. (Sitten muistan, että niin joo, olen raskaana oleva kotiäiti, joka harvemmin käy sellaisissa tilaisuuksissa, johon se kiva mekko/tunika/paita/toppi sopisi.)

Ripsaritestien ja asuste-esittelyjen lisäksi haluan kuitenkin lehdeltäni monipuolista ja ajatuksia herättävää sisältöä. Jos sisältö on kunnossa, minun on jotenkin helpompi sulattaa ne mainokset ja pinnallisemmat jutut. (Nyt kuulostan joltain vakavamieliseltä venäläisklassikoiden harrastajalta, vaikka todellisuudessa osaan kyllä arvostaa niitä pinnallisempiakin juttuja, terveisin eräs Sydänmailla-fani Turusta, joka on viime aikoina lueskellut lähinnä chick litiä.) Tarkoitan sitä, että jos nipistän vaatimattomasta vapaa-ajan budjetistamme (hah, ikään kuin meillä sellainen olisi) muutaman euron jonkun lehden irtonumeroon tai jos aivan villiinnyn ja tilaan puolen vuoden tarjouslehdet niin haluan, että lehdessä on muutakin kuin mainoksia ja meikkivoidevinkkejä. 

No, nyt päästään tähän uusimpaan Trendiin. Olen joskus nuorempana tilannut Trendiä varmaan useammankin kerran, mutta lehti on aina tuntunut vähän vieraalta. Johtunee pitkälti siitä, että en tosiaan ole mikään muodin edelläkävijä – tallustan niin kaukana perässä, että ehkä sekin voidaan toisaalta tulkita jonkinlaiseksi trendi-ilmiöksi. Olen aina mieltänyt Trendin muotitietoisten pari-kolmekymppisten pääkaupunkiseutulaisten lehdeksi, joka on hyvä ja laadukas, mutta ei minua varten. Uudistunutta lehteä on kuitenkin täällä Lilyssä luettu ja hehkutettu niin paljon, että väkisinkin siitä alkaa kiinnostua, varsinkin, kun ihana Lily-yhteisö on tärkeä osa Trendiä. Ostin siis uusimman numeron iltalukemiseksi Ikaalisten kylpylässä yöpyessämme ja oi että, miten mukavaa meillä oli. Trendihän on ihan huippu! Olin jotenkin varautunut siihen, että okei, nyt lueskellaan kauneudenhoidosta ja muodista, mutta näiden lisäksi lehdessä oli tosi paljon muutakin sisältöä. Ja ehkä minuun on täällä Lilyssä tarttunut sen verran muotipöpöjä, että katsoin oikeastikin kiinnostuneena toimittajien valitsemia ”varmoja valintoja”. 

Viisi parhainta juttua olivat mielestäni

1) Riisutut-juttu ja erityisesti alastomien poppareiden lähihistoria

2) Minimalismin jälkeen -jutun ”Valitse puolesi” -osio

3) Eteenpäin! -juttu uralla etenemisestä

4) Kestävyyslaji -juttu hiusten kasvamisesta

5) Onni on oma idoli -juttu eli #Trendihaastaa-osio lehden lopussa: oli hauskaa bongailla, mitkä Lilyn blogit jutussa mainittiin.

Edellä mainittujen lisäksi inspiroiduin Kauneusguru-palstasta – haluan Pupulandia-Jennin kulmakarvat! (Tai siis samantyyliset kulmakarvat kuin Jennillä; minulla ei ole mitään aikomuksia hyökätä Jennin kimppuun pinsettien kanssa ja varastaa hänen kulmakarvojaan.)

                    Laatuaikaa hotellissa:

*Esimerkki: eräs keskustelu mieheni kanssa kääntyi monen mutkan kautta muotisuunnittelijoihin, ja ainoa, jonka muistin oli ”Dolce Gusto”. Ei mennyt ihan nappiin…