Laskiaistiistai

Enpä ole ennen viettänyt laskiaistiistaita täysin lumettomassa leikkipuistossa. (Enkä kyllä itse asiassa ole koskaan ennen viettänyt laskiaistiistaita lumisessakaan puistossa.) Lunta tai ei, taapero sai laskettua hyvät laskut liukumäessä ja keinuttua hyvät vauhdit keinussa. Hän löysi kaverin lähes samanikäisestä pojasta, jonka kanssa vetäytyi leikkipuiston keskellä olevaan ”kabinettiin” pitämään kokousta tärkeistä asioista. Tai no, taapero piti kokousta pojan hakatessa kivellä seinää. Pojan äiti totesi minulle, että sekä minä että taapero näytämme ihan Maija Vilkkumaalta. Hiukan hämmentävää.

Muuten tämän laskiaistiistain teemana on ollut kylpy, kylpeminen ja kylpemisen odotus. Mieheni yleensä hoitaa tytön kylvettämisen, joten taapero jaksoi hyvin odottaa isänsä töistätuloa ennen kuin aloitti ”kyypyyn, kyypyyn, KYYPYYYYYYN” -veisuunsa. Sitten hän ei enää olisi jaksanutkaan odottaa, ei hetkeäkään. Kylppäristä kuului ensin optimistinen ”S pääsee kyypyyn!” ja viiden sekunnin kuluttua monta astetta murheellisempi ”S ei pääse kyypyyn”.

On se jännää, miten hauskaa voi olla ammeessa. Muuten on kyllä kurjaa, jos pää kastuu, mutta ammeessa istuessa ja vettä pärskyttäessä pää saisi kastua vaikka kuinka, ei haittaa. Kylpypäivinä taapero esittää vielä iltasadun päätteeksi parhaimmat pärskytyksensä viihdyttävänä pantomiimina olohuoneen matolla. 

Asiasta toiseen: raskaus on huomenna edennyt vasta puoliväliin, joten on ollutkin vähän ikävä huomata, että NYT JO tuntuu olevan pientä kramppia siellä sun täällä. Kävelin tänään hiukan tavallista enemmän, Förin liepeillä sijaitsevaan Barkerin leikkipuistoon ja takaisin ja sain kiitokseksi monenmoista vihlaisua. Viime yönä nukuin tosi huonosti epämääräisten jomotusten takia. Onkohan aika kullannut muistot vai olenkohan oikeassa muistellessani, että taaperoa odottaessani olin tässä vaiheessa vielä täyttä rautaa ja terästä…

Ei kai tässä muu auta kuin istahtaa sohvalle syömään miehen yllätyksenä tuomaa Naantalin Aurinkoisen laskiaispullaa. 

Suhteet Oma elämä Ystävät ja perhe Terveys

Asuuko teilläkin pieni vastarannan kiiski?

Taaperosta on tullut vallan mahdoton karkuun pyrähtelijä. ”Kaakuun!” on taaperon mielestä yksi hauskimmista leikeistä ikinä, mutta oma huumorintajuni tämän leikin suhteen on ollut alusta alkaen aika olematon. Onneksi sentään taapero juoksee karkuun vain sisätiloissa, ulkona hän ainakin toistaiseksi tekee niin kuin pyydetään.

Kaakuun juostaan useimmiten silloin, kun pitäisi mennä potalle. Tai kun pitäisi potalla käynnin jälkeen laittaa vaippa. Tai (tämä on kauhistuttavin tilanne) kun taaperolta on saatu jo riisuttua kaikki vaippaa myöten mutta hän ei ole ehtinyt vielä käymään potalla – silloin hänet kyllä juostaan kiinni aika nopeasti. (Kaksi tahmakakkaläjää olohuoneen nukkamatolla riittää per elämä, thank you very much.)

Karkailun lisäksi taaperoon pesiytyy vastarannan kiiski sillä sekunnilla, kun hänet pitäisi pukea esimerkiksi ulkoilua varten. Ensin taapero kailotti noin kuukauden verran, että hän PUKEE ITSE. Auta armias, jos siihen meni mitenkään neuvomaan, että kokeile kulta laittaa housut näin päin. Sekaantuja sai tuta sellaisen mulkaisun, että Sauroninkin katse tuntuisi lempeän hyväilevältä siihen verrattuna. Nyt kun taapero osaa (jotenkuten) pukea housut itse, hän ei ole enää lainkaan niin kiinnostunut pukeutumisesta vaan nyt teemana on se lapsiperheartikkeleistakin tuttu veltto makaroni tai jäykkä X-kirjain. Vaikka taapero haluaa aina mielellään ulos, hän ei vielä tunnu ymmärtävän sitä, että sinne pääsee sitä nopeammin, mitä helpommin pukeminen sujuu. Tässäkin asiassa onneksi on poikkeuksia; esimerkiksi tänään, kun ulos mentiinkin yhdessä serkkujen kanssa, pukeutuminen sujui hienosti. 

Koska hermostuminen ei auta mitään, olen valjastanut käyttöön erinäisiä taaperon mielikuvitusta ruokkivia keinoja, joilla näistä hankalista tilanteista useimmiten selviää suhteellisen kivuttomasti. Seuraavat vinkit tai erilaiset versiot vinkeistä ovat monelle varmasti ennestäänkin tuttuja (ja jos sinulla on joku muu toimiva konsti pukemis- ja potallakäymistilanteisiin niin kerro se ihmeessä!).

1. Onko Kultakirppu sujahtanut sukkaan? –sukanpukemismetodi. Taapero on kovin mieltynyt Mato Matalaan ja kumppaneihin. Mato Matalan sanakirjassa on esitelty vaatteita, ja yhdessä kuvassa on sukka, jonka sisältä kurkkaa Kultakirppu. Taapero ei ole lainkaan mieltynyt sukkien pitämiseen, mutta sukat saa aika helposti pujotettua muuten niin vastahakoiseen jalkaan, kun kurkkaamme ensin yhdessä, onko sukkaan pesiytynyt Kultakirppu (tai toisinaan Ti-Ti Nallesta tuttu Taneli-hiiri).

2. Hajamielinen äiti -metodi tilanteisiin, joissa taapero pitää saada johonkin paikkaan mahdollisimman nopeasti. Esimerkki: ”Äiti on nyt kokonaan unohtanut, että missäs se potta oikein olikaan – tulisitko sä näyttämään äitille, missä potta on?” Menee vielä tässä vaiheessa ihan täydestä! 

3. Tämä seuraava vinkki on monestakin eri lähteestä tuttu, mutta tyttöämme ainakin miellyttää kovasti se, että hän saa valita, laitetaanko kettu- vai leppäkerttukuvioinen vaippa. Tai laitetaanko Haisuli- vai Ville Viking -sukat.

4. Erinäisten asioiden yhdessä pohtiminen samalla, kun puetaan. ”Mahtaakohan siellä puistossa olla yhtään koiria? Mitähän koirat syö? Mitäs se koira taas sanoikaan..?”

5. Harhauttaminen. Oho, meneekö siellä taas ambulanssi, pii paa kuuluu vaanVai onkohan se paloauto? Kun taapero jää kuulostelemaan hälytysajoneuvoja, hän saattaa unohtaa olla se veltto makaroni.

+ 1 bonusvinkki: Rusinat. Enough said.

Suhteet Ystävät ja perhe Ajattelin tänään Höpsöä