Rusina on käypä valuutta

Taapero on vasta ihan viime aikoina ruvennut ymmärtämään rusinoiden päälle. Sitä ennen tässä taloudessa käytettiin valuuttana euron lisäksi maissinaksuja. Nyt maksuvälineeksi kelpaavat myös rusinat. Tänään lunastin parilla rusinalla viisi minuuttia autuasta ALE-kirjojen penkomista Akateemisessa kirjakaupassa. Pikainen kierros Indiskassa maksoi vain yhden rusinan, mutta hiukan pidempi pyrähdys Anttilassa vaatikin sitten jo viisi rusinaa.

Muutaman rusinan turvin taapero jaksoikin passiivista rattaissa istumista tosi hienosti. (En ollut etukäteen yhtään varma, kuinka meidän käy, sillä en muista, milloin viimeksi olisin ollut kaupungilla taaperon kanssa ihan vain kauppoja kiertämässä.) Hän piirteli mörköjä mummilta saamaansa matkapiirustuslautaan ja huikki ääneen ihastuneita kommentteja nähdessään vaatteita mallinukkien yllä tai hienojen rouvien hienoja koiria. Hän jaksoi virnistellä myös siinä Hansan käsittämättömässä hississä, josta ei vain voi selviytyä haluamaansa kerrokseen ensimmäisellä yrityksellä. Hän maisteli mango-päärynä-smoothieta kuin maailmankansalainen ja osui melkein aina oikeaan julistaessaan kovaan ääneen vastaantulijoiden sukupuolen.

Mukava käynti kaupungilla (ja kiitos vaan sille tyypille, joka on aikoinaan keksinyt rusinat).