T niin kuin tuliaisia, P niin kuin PALJON!
Isoveljeni on asunut jo kolmisen vuotta Bostonissa, mikä tarkoittaa sitä, ettemme näe häntä lainkaan tarpeeksi. Siskoni perheineen ja vanhempani (a.k.a. mummi ja ukki) viettivät juuri Bostonissa kaksi ja puoli viikkoa, mistä olinkin hiukan kateellinen.
Toisaalta, tällainen määrä tuliaisia piristi kummasti:
Saimme jo eilen vaikka mitä ihanuuksia, kun siskoni jälkikasvunsa kanssa tuli meille kyläilemään. Alla olevassa kuvassa tarkemmin näkyvä kahviaiheinen vihko on niin hieno, että liikutuin aivan kyyneliin asti. Ja suklaa-aiheinen jääkaappimagneetti kuvaa osuvasti vauvavuoden aikana noudattamaani ruokavaliota. Siskoni toi minulle myös kassillisen Victorian salaisuuksia, joihin kuului myös tuo salaistakin salaisempi suihku- ja kuorintavoide.
Ihana on myös tuo mummin ja ukin tuoma muki. Kyllä sen kanssa kelpaisi antaa jälki-istuntoa huomioida jokaisen tulevaisuuden toivon yksilölliset oppimistarpeet. Jos laittaisin kuvan mukista työhakemuksen liitteeksi, saisinkohan bonuspisteitä?
Ja tuo olkalaukku, ihana ihana ihana!
Kaiken lisäksi mummi oli löytänyt sekä minulle että miehelleni tosi hienoja ja sopivia t-paitoja. Tässähän täytyy joka päivä lähteä jonnekin vain siitä ilosta, että saa pukea uusia vaatteita ylleen ja heilauttaa uuden laukun olalleen.
Saimme tosiaan niin paljon kaikkea ihanaa, että olo on kuin ”pyörällä päähän lyöty” kuten eräs entisen kotikuntani vanha täti on sanonut. Suuri kiitos siis kaikille asianosaisille tuliaisista. Odotetusti taaperomme oli kuitenkin se, joka räjäytti tuliaisjättipotin:
Tyttäremme sai niin paljon uusia vaatteita, että täytyy varmaan ruveta suunnittelemaan hänelle asukokonaisuuksia aamuun, aamupäivään, keskipäivään, iltapäivään, alkuiltaan ja yöhön, eikä vain pukea häntä päivästä toiseen samoihin kulahtaneisin paitoihin ja pöksyihin. Osa vaatteista oli sellaisia, että ne sopivat jo nyt, osassa oli reilusti kasvunvaraa, joten eivätköhän ne kaikki pääse hyötykäyttöön. Lisäksi taapero sai kivoja palapelejä, rutistettavan suloisia pehmoleluja ja ihastuttavia kirjoja. En pistäisi pahakseni, jos taaperon ensimmäiset englanninkieliset sanat saisivat inspiraationsa alla olevasta kirjasta:
Eikä tässä vielä kaikki! Veljeni tyttöystävä oli leiponut meillekin tuomisiksi kauniita macaron-leivoksia. Tänään, kun taapero vetäytyi aamupäiväunilleen, vietinkin melko herkullisen kahvihetken:
