Tag: lapsen suusta

Esikoisellamme on idoli. Saamme kuulla päivittäin monta kertaa, että tuo esikoisemme esikuva ylettyy jo ylemmälle hyllylle kuin esikoinen hassuttelee ja pelleilee omistaa oman musiikkisoittimen on taitava osaa jo lukea ja kirjoittaa on kieltänyt ruokapöydässä laulamisen laittaa pelimerkit eri tavalla kuin esikoinen on mukava osaa piirtää ei enää nuku päiväunia. Kyseessä on ihana, nelivuotias kummityttömme, jonka […]

Tämä maanantai on ollut ihan mukava, mutta kuitenkin sellainen, ettei yhtään harmita, että on jo ilta.  Vauvan puolivuotisneuvola oli heti kahdeksalta aamulla, mikä varmaan aiheutti sen, että loppupäivä tuntui olevan ihan vinksallaan. En ehtinyt syömään lounasta lounasaikaan, enkä heti sen jälkeenkään, koska yritin tuloksetta vakuutella esikoiselle päiväuniaikaan, että onhan sulla väsy. Yhtään ei kuulemma väsyttänyt […]

Keskiviikkona postiluukusta kolahtanut tuorein Trendi ei piristänyt pelkästään allekirjoittanutta vaan myös esikoista, joka asiantuntevin elkein ryhtyi selostamaan, mitä lehdestä löytyy. ”Onko tuo täti menossa naamiaisiin? Miksi sillä on turvavyö?” esikoinen kyseli kansikuvan mallista. ”Tällä tädillä on paljon silmäräpsyä.” Tällä aukeamalla vilisi ”nurkkatarkastajia”: ”Sokeria silmissä!” kuului kommentti Diorin meikkimainoksesta: Ja tämän viimeisen kuvan kohdalla esikoinen totesi […]

Päivän sana on kuolaisu. Tämä esikoisen tänään keksimä sana kuvaa sitä tyyliä, jolla vauva (yrittää) antaa suukkoa poskelle. Märkää touhua!   P.s. Jaksoin sitten olla kokonaiset kaksi päivää kirjoittamatta lapsen suusta -juttuja. 

On ollut huikaisevan ihanaa olla seuraamassa, miten esikoisen suhtautuminen vauvaan on pikkuhiljaa muuttunut mustasukkaisesta kiukusta rakkauteen ja iloon. Kehitys näkyy arjessa monella tapaa, mutta itseäni piristi erityisesti taannoinen ”isosiskon julistukseksi” nimittämäni tapaus, jolloin esikoinen kiipesi keittiössä tuolille, nosti toisen kätensä pystyyn kuin virkaanastujaisissa konsanaan ja aloitti hengästyttävän luetteloinnin siitä, mitä kaikkea aikoo vauvalle opettaa. En […]

Kirjoitin syyskuussa siitä, miten mukavaa vaihtelua on, kun esikoisemme harjoittelee tahtomista välillä myös niin kovin kohteliain sanakääntein. Eilen palattiin taas pitkästä aikaa tällaiseen astetta sivistyneempään kanssakäymiseen, kun esikoinen neuvotteli kanssani siitä, mitä saa ja ei saa tehdä. Olin juuri tyrmännyt lapsosen toiveet siitä, että Pikku Kakkosen perään katsottaisiin heti uudestaan Pikku Kakkosta, jolloin hän kiipesi […]

Mies heräsi eilisaamuna esikoisen sängystä kuuluvaan hihittelyyn ja rohinaan. Tyttö makasi sängyssä selällään, toinen polvi koukussa ja toinen jalka rennosti toisen päällä, kädet niskan takana. ”Mitä sä teet?” uninen mieheni kysyi. ”Krooh krooh krooh”, tyttö vastasi hihitellen. ”Mikä ääni tuo on?” mies ihmetteli. ”Se ääni, kun äiti nukkuu.” ”Heh, aijaa. No miltäs se kuulostaa, kun […]

Olin jo päättänyt, että pidän tauon uhmaikäaiheisissa postauksissa, mutta nyt en kuitenkaan malta olla kirjoittamatta siitä, miten ihastuttavan kohtelias uhmaaja kaksivuotiaamme osaa toisinaan olla. Parin viime viikon aikana hän on keksinyt ottaa hyvät käytöstavat mukaan myös niihin tilanteisiin, joissa emme aina toimi yhteisymmärryksessä: Kun kerroin hänelle, ettei enää saa tuoda leluja olkkariin, koska on iltapuuhien […]

Esikoinen pyytää minua usein kertomaan tarinan jostakin lähimenneisyydessä tapahtuneesta asiasta, joka on syystä tai toisesta jäänyt erityisesti hänen mieleensä. Osa tarinoista käsittelee mukavia ja hauskoja tapahtumia: on ”Leaf Areenan tarina”, ”Juhannustarina”, ”Synttäritarina” ja hahhaa-miten-hauska ”Talonmiehen tarina”, joka kertoo siitä, kun vessanpönttömme tukkeutui ja jouduin pyytämään talonmiehen apuun. Osa tarinoista liittyy tytön mielestä jännittäviin tapahtumiin: ”Äiti, kerro se […]

Sanavalmis esikoisemme ei onneksi pelkästään kiukuttele aamusta iltaan, vaan hän myös heittelee jatkuvasti ilmoille toinen toistaan riemastuttavampia tai oivaltavampia kommentteja. Eräänä päivänä hän pyysi minua kanssaan havainnoimaan. Siinä me sitten istuimme lattialla ja havainnoimme (en tiedä, onko tytöllä oikeasti mitään hajua siitä, mitä havainnoiminen on). Puistossa hän totesi mietteliäänä, että syksy kasvaa puihin. Kun tänään […]