Tarjoilija, tarjoilija, suolassani on puuroa!
Mieheni neljäs kesälomapäivä lähti tänään käyntiin mukavasti Hamburger Börsin aamiaisella. Hänellä ja isälläni on kevään aikana ollut käynnissä eräs haastekisa, jonka voitti haastaja eli mieheni. (Jee, hienosti hoidettu homma kotiin!) Kisan palkintona oli Börsin aamiainen kisaajille puolisoineen eli meille ja minun vanhemmilleni. Minä ja äitini pääsimme siis vähän niin kuin siivellä aamiaisherkkuja nauttimaan samalla kun mieheni söi hyvin ansaittuja voittolihapullia ja karmeasti hävinnyt kunniakkaasti toisen sijan napannut isäni mutusteli luuseripekonia.
Vauvakin sattui heräämään just silleen sopivasti ja oli iloa ja aurinkoa tulvillaan puoli kahdeksalta, kun aloitimme aamiaisurakkamme.
Saimme vatsamme täyteen, mutta vähän täytyy kuitenkin moittia Börsin tämänkertaista aamiaistarjontaa. Olemme käyneet Börsissä useamman kerran ja olleet tosi tyytyväisiä. Nyt jäi hiukan harmittamaan, sillä yleensä niin ihanan täyteläiseen luomuohrapuuroon oli kokilta ryöpsähtänyt ”hiukan reilummin” suolaa, eikä sitä pystynyt syömään. Tuo puuro on tavallisesti ollut ykkösherkkuni Börsissä, joten sen takia siitä nyt vähän kitisen. Puuro kyllä käytiin vaihtamassa, mutta olimme siinä vaiheessa jo lopettelemassa aamiaista. Tuoremehut olivat alkuun pelkkää huuhteluvettä, ja pekonia tuotiin tarjolle vasta, kun täyden ruokasalin verran ihmisiä oli puolisen tuntia tuijotellut lämpimiin ruoka-astioihin epäuskoisina: eikö muka ollenkaan pekonia?
Keep calm, vaikka puurossasi olisi liikaa suolaa.
Kun näitä valivalijuttuja lukee läpi, ne näyttävät muuten tosi typeriltä ja itselle tulee aika lapsellinen ja hemmoteltu olo. Liian suolaista puuroa? Yhyy, mietipä niitä, jotka saavat puuroa kerran vuodessa jos silloinkaan. Tuoremehulaite ei ollut valmiina heti puoli kahdeksalta? Buhuu, so what? Ja pekoniakin joutui odottelemaan, voi että, näitä traumojahan täytyy melkein mennä terapiaan käsittelemään.
Mutta siitä huolimatta, että valittaminen on ehkä vähän lapsellista, valitan silti pikkuisen, sillä ei se Börsin aamiainen ilmainen ole (paitsi mieheni ansiosta meille, hih) ja minä odotin sitä yleensä NIIN hyvää ohrapuuroa tosi paljon.
Vaikka söinkin pari lusikallista suolaa, jossa oli hippunen puuroa mukana, hotelliaamiainen oli oikein ihana alku tälle lauantaille. Tästä päivästä on muutenkin tulossa mitä mainioin, sillä
1) olen menossa siskoni kanssa illalla Dennikseen syömään
2) kun vatsat ovat täynnä pizzaa, menemme katsomaan Leonardo DiCapriota Kultahattua
(kuva: www.tcdailyplanet.net)
3) Kultahatun jälkeen menemme todennäköisesti testaamaan Pavun kuuluisia mansikkamargaritoja – jo pelkästään asiasta kirjoittaminen saa aikaan riemunväristyksiä kropassani, sillä edellisestä mansikkamargaritastani on kohta kaksi vuotta aikaa.
It’s been a long, long time! (Kuvan margarita nautittiin Budapestissa kaksi vuotta sitten.)
P.s. Enää minua ei vaivaa parsahämmennys. Kävimme nimittäin torstaina Blankossa lounaalla ja söin parsa-herkkusienirisottoa. Se oli ihan järkyttävän hyvää!