Viikon superlatiivit
Viikon yllättävin: kun tajusin, että sääjumalat kuuntelivat minua ja laittoivat pyynnöstäni helteet tauolle.
Viikon järkyttävin: kun huomasin, että sääjumalat olivat ymmärtäneet minut väärin ja loivat ympärilleni lähes jääkausimaiset olosuhteet.
Viikon yllätyksettömin: kun karkkilakkoni piti suklaalevyn mittaisen tauon ja jatkui taas muutaman päivän ja piti sitten parin metrilakun pituisen tauon ja jatkuu taas. (Äitini on vastuussa molempien herkkujen tuomisesta taloon.)
Viikon vaikein: kun yritin keksiä selkeää ja johdonmukaista päätäntöä viimeiseen erityispedagogiikan perusopintojen esseeseen.
Viikon viihdyttävin: tytön suorittama robottikävely Fröbelin palikoiden Robotti-rockin innoittamana.
Viikon hoetuin: ”Rakennetaan yhdessä robotti!” (Ja rakennettiinhan me; kuva näkyvissä Instagramin puolella.)
Viikon mielikuvituksellisimmat: tytön vauvalle kertomat tarinat, jotka alkavat paidan vetämisellä pallomahani yli ja päättyvät sanoihin ”no niin, massu kiinni!” ja paidan vetämiseen pallomahan päälle. Viimeisimmässä tarinassa seikkaili koiranpentu, joka lähti aamunkoitteessa Ikeaan, eikä hypellyt siellä vaan oli kärryissä.
Viikon kovin: kantapäideni iho, joka – kuten molemmat jalkani muutenkin – hoidettiin tiistaina pehmeämpään kuntoon mieheni minulle lahjoittamassa jalkahoidossa.
Viikon mielenkiintoisin: Malla Rautaparran kirjoittama Raskaus, synnytys, äitiys.
Viikon puhtain: neuvolakäynnin yhteydessä antamani pissanäyte.
Viikon noloin: kun tajusin, että hörpin ajatuksissani aina vain tytön tuomasta leikkimukista ”kahvia”, vaikka tyttö oli jo siirtynyt toiseen leikkiin.
Viikon osuvin: tyttö halusi, että laulamme yhdessä muskarilauluja ja totesi ennen laulutuokion aloittamista, että ”Kädet ristiin ja sitten menoksi!”
Viikon liikuttavin: kun tyttö sanoi hyvän yön toivotusten jälkeen, että ”S rakastaa äitiä ja iskää tosi voimakkaasti.”
Viikon herkullisin: eilinen Denniksessä nautittu tagliatelle con funghi e pollo.
Viikon uuvuttavin: tämä päivä, joka alkoi aamukuudelta tytön herätessä. En edes tajua, miten voi väsyttää näin paljon, vaikka nukuin viime yönä ihan hyvin.
Viikon tarpeellisin: kupillinen kahvia hetki sitten parvekkeella.
Viikon odotetuin: mies lähti tytön kanssa palauttamaan leffaa Filmtowniin ja lupasi tuoda minulle kaksi suklaapatukkaa tullessaan. (Karkkilakko jatkuu taas huomenna.)