Rakkaus

Runebergin päivänä oltiin molemmat sydämet silmillä. Hanna on sitä kyllä hieman useammin kuin meikä, mutta se ei haittaa, sillä hätätilanteissa voi käyttää hetkeen tarkoitettuja sydämenmuotoisia laseja. 

Tässä jaksossa jaetaan hieman ajatuksia rakkaudesta ja rakastamisesta, miten paljon erilaista rakkautta onkaan! Mutta mennäänpä sitten tähän jännittävää asiaan nimittäin Hannan mies ja heidän päätymisensä yhteen (mikä tarina se onkaan)…

  • Ensimmäisen kerran tapasivat rippikoulussa, tosin seurustelivat omilla tahoillaan ja Hanna pilkkasi auvoisasti hänen sukunimeään. (Hahah pilkka osui omaan nilkkaan)
  • Päätyivät samaan lukioon, soittivat samassa bändissä ja päätyivät tanssimaan yhdessä vanhat, sillä Hanna ei halunnut huonoa tanssiparia ja hänen miehensä on erittäin hyvä tanssimaan!
  • Hanna päätyi lähtemään Tazeen luostariin ja viipyi siellä viikon pohtien elämää, sekä kaikkea muutakin mitä ei tarvitse mainita. Siinä pohtiessaan hän päätti, että nyt voisi laittaa matoa onkeen ja yrittää katsoa toimisiko homma heidän välillään (ainiin ero toiseen oli jo suoritettu)
  • Tapio lähti kohti vihreitä, eli armeijaa ja heidän ystävyytensä jatkui kirjeiden välityksellä
  • Pariskunta meni kävelylle ja Hanna yritti kakistella ulos, josko heidän välillään voisi olla jotain, ei onnistunut ja Tapio lähti takaisin armeijaan. Sieltä tuli sitten viestiä, että ”oliko asiaa” ja sitten Hanna kysyi ”alax” ja näin he alkoivat. Saattoi toki olla pidempi tarina, mutta se kannattaa kuunnella… 
  • Tällä hetkellä he ovat olleet yhdessä 9-vuotta ja näistä naimisissa 5. 

Meistä kahdesta Hanna on ollut aikoinaan sarjaihastuja, rakastunut hän on muutamaan otteeseen. Allekirjoittanut ei taas ole koskaan ollut rakastunut, olen hieman huono ihastumaan ja saatan ajatellakin tunteet hieman liian analyyttisesti. Eli täältä ei saa tukea hullaantumiselle! Toisaalta molemmat ollaan ihastuttu ekoja kertoja siinä ala-asteella, meikäläisen suuri ihastus ekalta muutti pois, siinä meni se vuosisadan rakkaustarina 😀 Oltiin myös yhtämieltä näistä söpöliineistä nimeltä eläimet, miten ne osaavatkin tassutella suoraan sydämiin? 

Eläimistä puhuttaessa Hannan elämässä niin koirat kuin kanit ovat viihtyneet lapsuudesta asti, meikällä ei, mutta olen erittäin rakastunut pikkusiskoni hauvaan Hillaan ja aikoinaan kämppisten kanssa meillä oli kissa nimeltä Elmeri, joka nimettiin paskatassuksi hänen tassuteltuaan omassa ulosteessaan. Pörröliinit on parhaita, mutta ötökät eivät oikein pääse kummankaan listalla kovinkaan korkealle (jaa-a mistäköhän johtuu). Hanna oli kattonut dokkarin, jossa kerrottiin, että ihmisen ollessa koiran kanssa häneltä erittyy mielihyvähormonia ja sama tapahtuu käänteisesti koiralla. Eli molemmat hyötyy! 

Mitäpä mieltä olette muuten rakkaudesta, joka kohdistuu asioihin/esineisiin, eroaako paljon kiintymyksestä tavaroihin? Meikä on ainakin kovin kiintynyt lapsuuden pehmoleluun nimeltä Aapo, mutta en nyt välttämättä kuvailisi sitä rakkaudeksi. 

Koska Hannalla on lapsi oli hänen luonnollisesti helpompaa kertoa miltä rakkaus omaa lasta kohtaan tuntuu. Toisaalta heitettiin ilmoille myös se, että se on jonkinlainen tabu, että kaikki eivät (ainakaan heti) tunne välttämättä rakkautta lastaan kohtaan. Hanna kuitenkin kuvaili rakkautta lastaan kohtaan suojelunhaluksi ja voimakkaaksi tunteeksi, jota ei voi verrata miestään kohtaan tuntemaan rakkauteen. 

Hauskoja faktoja meidän perheistä. Hannalla on yksi pikkusisko, meikällä yksi pikkusisko ja sitten 5 pikkuveljeä, sekä 2 isosiskoa. Uusioperhe, mikä siunaus ja kirous! Sisarukset ovat niin loistavia, mutta monesti tulee kyllä ajateltua, että mitenkä ihmeessä tuon kanssa voi olla sukua? Erilaisuus on hyvästä luonteen kehittymisen kannalta, mutta oh ei sitä arvosta silloin kun on nuorempi ja yrittää keksiä kaikkia kepposia sisaruksiensa pään menoksi. 

Vanhempien ja lapsien välisestä suhteesta tultiin tulokseen, että vanhemmat varmasti yrittävät jakaa rakkauttaa molemmille, mutta kasvatuskeinoissa täytyy olla herkempi sillä jokainen tarvitsee omanlaisensa kohtelun. Esikoisilla toki on valitettavasti aina raivaajan tehtävä, molemmilla kokemuksia tästä… 

Rakkautta aivoissa: Tiede 

Seksinukke: Iltalehti 

 

Rakkautta kaikille,

Aiju & Hanna

 

Suhteet Oma elämä Rakkaus

Ystävyys

Ystävänpäivän historia on pitkä ja mielenkiintoinen

  • Lähtöisin Valentinus nimisestä pyhimyksestä, joka koki marttyyrikuoleman vuonna 269
  • Kuoleman koittamisesta on muutamia vaihtoehtoja joista mainittakakoon: 
  1. Naimisissa olevien miesten ajateltiin olevan huonompia sotilaita, tämän maineen välttääkseen moni nuori mies meni salaa naimisiin ja koska piispa Valentinus heitä vihki, keisari tuomitsi hänet kuolemaan
  2. Valentinus neuvoi Rooman nuorukaisia olematta osallistumasta sotaan (aika itsemurha mietittäessä kuinka sotilaallisesti organisoitunut Rooma oli), no tästä suivaantuneet sotapäälliköt saivat piispalle hankittua kuolemanrangaistuksen. 
  • Englannin kuningas Henrik VIII julisti 14.2 viralliseksi juhlapäiväksi vuonna 1537 
  • Ensimmäiset ystävänpäiväkortit tulivat myyntiin (ylläri, ylläri) Englannissa 1800-luvulla. Alkuperäisissä ystävänpäiväkorteissa esiintyi mm. kukkia, sulkia, helmiä, pitsejä, satiininauhoja ja simpukankuoria 
  • Kukkasilla voi kertoa erillaisia tunteita, niillä on omia koodisanojaan. Meidän mielestä aika siistiä! 

Meillä molemmilla on laaja ystäväpiiri ja monet heistä ovat bondailleet messissä tarhasta asti. Parasta onkin, että ystävien kautta tulee kehityttyä eteenpäin. Meidän tarinamme kavereina alkoi joskus teineinä, mutta eipä kummallakaan ollut hajua, että missä vaiheessa sitä tutustuttiin. Perus… 😀 

Missäpä te ihmiset ootte tutustuneet ihmisiin ympärillänne, meidän mielestä vanhempana ihmisenä on hankalampaa saada ystäviä, mutta eihän sekään abdsoluuttinen totuus ole. Toisaalta se voi johtua kulttuuristamme joka ei ole muutenkaan ole erityisen sisäänlämpiävä vrt sosiaalisiin espanjalaisiin (tai ainakin Aijulla oli tästä enemmän kokemusta).

Ihmettelimme myös, että minkä takia esim. torjuessa jonkun sanomme ”vaan ystäviä”, ystävät ovat kuitenkin ihan huippuja ja parhaita ja tärkeitä… 

Loppusummauksena tulikin, että teineinä ihmisten aivot taantuu… Tervetuloa uusi lapsuus. 

Ystävyys on kuitenkin parhautta, eli lovea sinne ja herkkujuomaa jolla skoolataan ihmisille ympärillämme! 

 

Tässä vielä sitä linkkiä Ylelle: 

  • Ystävänpäivän historiaa – Yle 

– Hanna & Aiju 

Suhteet Ystävät ja perhe Hyvä olo Syvällistä