Merkillinen merkityksellisyys

Johan on merkillistä! Tänään tulee merkityksellisyyden ilosanomaa joka suunnalta.

Siivotessani aamulla keittiötä kuuntelen samalla äänikirjaa. Ruotsalaisessa dekkarissa on menossa loppuhuipennukset takaa-ajoineen, piiloutumisineen ja luotien viuhumisineen. Äänikirjani ärsyttää tytärtäni ja vaihdan Vappu Pimiän ja Johanna Huhtamäen Valon antajiin. Menossa on luku ”Mitä onnellisuus on?, jossa käsitellään mm hedonista ja eudaimonista onnellisuutta. Nämä käsitteet kirjoittajat tiivistävät tarkoittamaan onnellista elämää ja merkityksellistä elämää. Nyökyttelen hyväksyvästi esimerkiksi seuraavalle kohdalle:

”On tärkeää välillä irrotella ja todella vaan nauttia elämästään. Nauraa iloita ja pitää hauskaa. Jos kuitenkin keskitymme vain hauskanpitoon ilman todellista, syvempää merkitystä tuovia asioita, voimme jossain kohtaa huomata elävämme olevan tyhjää – merkityksetöntä.” (J Huhtamäki ja V Pimiä: Valon antajat, Otava 2019)

Merkityksellinen elämä ei ole välttämättä helppoa, Huhtamäen ja Pimiän esimerkki on lapsen saaminen ja hoitaminen. Lapsi on kovin merkityksellinen asia elämässä, mutta vauva-arki on silti kaukana onnellisesta. Jatkan nyökyttelyä. Myönnän, että tunnen jonkinlaista omahyväsyyttäkin. Koen oivaltaneeni tällaiset asiat aivan itse ilman opaskirjoja. Keski-ikäinen on ehtinyt miettiä yhtä sun toistakin ja ehkä jopa tajunnut jotain onnellisuudestakin.

Skroillaillessani somessa törmään rovasti, perheneuvoja  Matti J Kurosen haastatteluun. Hän on toiminut vaimonsa omaishoitajana ja kokee sen antaneen elämälle merkityksellisyyttä. Nyt nyökyttelen jo niin voimallisesti, että yläruumis alkaa huojua. Lainaus artikkelista:

Olen itse havahtunut siihen, että omaishoitajuus on tuonut elämääni uuden merkityksen. Tätä varten olen näköjään vanhentunut. Elämän mukavuus ei olekaan tärkeintä, elämän merkityksellisyys on. (Matti J Kuronen Tiina Suomalaisen artikkelissa, Kodin kuvalehti/ MeNaiset.fi)

Omahyväisyyteni alkaa haihtua. Nyökyttely loppuu ja pää painuu jo nöyrempään asentoon.  Olenhan kuitenkin saanut elää suhteellisen mukavaa elämää. ehkä en kuitenkaan ole ihan oikea ihminen väittämään olevani joku merkityksellisen elämän ekspertti. Jos jotain olenkin oivaltanut, on olemassa paljon niitä, jotka ovat ymmärtäneet vielä enemmän ja jotka voivat puhua myös sillä kuuluisalla kokemus syvällä rintaäänellä.

Onni ja onnellisuus, tärkeät ja merkitykselliset asiat nousevat totisesti tämän päivän teemaksi. Lopetan somessa skroillailun, koska kirkon facebook-sivu (kirkko suomessa, Facebook) niin käskee. ”Lopetapa se skrollaaminen hetkeksi ja mieti kolme asiaa, joista olet kiitollinen juuri nyt!” Hieno veto. Teen, kuten käsketään. Luen myös muiden vastauksia. Liikutun. Tunnen onnea. Näen merkityksellisyyttä. Olen onnellinen.