Minun on helpoin hahmottaa asioita lukujen ja kaavioiden kautta. Kun aloitan jonkin projektin, olen usein ensimmäisenä tekemässä asiasta excel-taulukkoa ja kirjaamassa ylös lähtötilannetta sekä asettamiani tavoitetta. Koen, että asiat saa näin helposti konkretisoitua ja tavoitteiden toteutumista on helpompi seurata. Niinpä ”ekompaa” arkea tavoitellessani ensimmäinen askel olikin muuttaa lähtötilanteeni numeeriseksi arvoksi määrittämällä laskennallinen hiilijalanjälkeni.

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa (1) tavoitteena on kannustaa suomalaisia  puolittamaan hiilijalanjälkensä vuoteen 2030 mennessä. Kuitenkin tuoreempien tutkimusten mukaan puolittaminen ei riitäkkään: jos ilmaston lämpeneminen halutaan rajoittaa 1.5 asteeseen, olisi hiilijalanjälkeä pienennettävä keskimäärin 70% prosenttia. Tämä kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) Global Warming of 1,5°C -erikoisraportin mukainen hiilijalanjälkitavoite olisi suomalaiselle siis noin 3000 CO₂e vuodessa (2).

Olen aiemminkin laskenut oman hiilijalanjälkeni Sitran elämäntapatestillä. Noin viikko sitten törmäsin Kestävät elintavat -sitoumukseen ja Sitoumus 2050 -sivustoon, jossa aiheuttamansa kuormituksen lisäksi voi myös laskea, kuinka paljon erilaisilla pienillä tai vähän suuremmillakin valinnoilla voi jalanjälkeään kohtuullistaa. Lopuksi vastaaja voi halutessaan näiden valintojen pohjalta luoda omat ilmastotavoitteensa ja julkaista sitoumuksensa pyrkiä näihin tavoitteisiin seuraavan vuoden aikana. Sivustolla on myös mahdollisuus raportoida omien tavoitteidensa edistymisestä niin halutessaan.

Testin tehneiden henkilöiden keskimääräinen hiilijalanjälki on sivuston mukaan 7200kgCO₂e. Ilmeisesti testin tehneet ovat keskimäärin ”ilmastovalveutuneempia” tai muuten elämäntavoiltaan kestävyyteen kallistuvia, sillä keskimääräisen suomalaisen hiilijalanjälki on noin 10 000 CO₂e  (2). Omalla kohdallani testin lopputulos oli masentava: hiilijalanjälkeni on 8600kg CO₂e vuodessa. Ensireaktioni oli järkytys – miten  ihmeessä tästä vähennetään kolmeen tuhanteen? 

Tulosta tarkastellessa huomaa, että vaakaani eniten kallistavat asuminen ja matkailu. Testi kertookin minun olevan ”melkoinen energiankuluttaja” ja kerryttävän paljon kuormittavia kilometrejä. Tarkempia erittelyjä osioiden sisältä testi ei anna, mutta uskoisin, että suurimmat ympäristösyntini ovat tavallisen sähkön kuluttaminen sekä lentomatkustaminen. Ruokailutottumukseni sen sijaan ovat ”melko hyvällä mallilla” ja hankintojen suhteen pärjään ”keskivertoa vähemmällä”. Helpottavaa saada positiivista palautetta edes muutamalla osa-alueella…

Tulosten kauhistelun jälkeen oli aika ruveta valitsemaan itselle sopivia ekotekoja, joihin haluaa sitoutua. Tekoja on useita kymmeniä niin asumisen, liikkumisen, ruokailun kuin hankintojenkin liittyen, ja testissä voi myös ruksia jo arjessa toteuttamiaan tekoja. Osa valinnoista vaikutti itselleni helpoilta, toiset taas todella haastavilta. Valintojeni jälkeen saan lopullisen tuloksen: tavoitteeni on seuraavan vuoden aikana pienentää hiilijalanjälkeäni 68.8% eli ”päästellä” jatkossa maksimissaan 2700kg CO₂e vuodessa.

Osoittautuuko tavoite liian kunnianhimoiseksi, kapsahtaako kuuhun kurjottaja katajaan? Onko elämänsä tuunaaminen ympäristöystävällisemmäksi helpompaa kuin heinän teko? (Keksinkö vielä kuluneempia suomalaisia sananlaskuja?) Aion käsitellä omia vastauksiani ja suunnitelmaani seuraavassa – tai seuraavissa – postauksissa, sekä raportoida projektin edistymistä vuoden aikana. Tässä vaiheessa useimmat valitsemani teot eivät vaikuta miltään hurjalta elämänmuutokselta, mutta joukkoon mahtuu muutamia isompiakin haasteita. Uskon ja toivon kuitenkin, että pääsen tavoitteeseeni.

Oletko itse tehnyt elämäntapatestiä tai sitoumusta? Millaisia hiilijalanjälkitavoitteita sinulla on seuraavalle vuodelle tai vuosille?