Maitokupla puhkeaa
Teksti sisältää syyllistymisvaaran ja mielensäpahoittamisvaaran, koska se kyseenalaistaa rajusti kulttuurissamme vallitsevia, syvälle juurtuneita käytäntöjä ja uskomuksia.
…
Aloitetaanpa siitä, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan äidinmaidonkorvikkeen insuliini näyttää vaikuttavan diabeteksen kehittymiseen (6.3.2012).
”…kansainvälisessä tiedelehdessä (Archives of Pediatric and Adolescent Medicine) julkaistujen tulosten mukaan insuliinivapaata äidinmaidonkorviketta saaneilla lapsilla oli kolmen vuoden ikään mennessä vähemmän diabeteksen kehittymistä ennustavia autovasta-aineita kuin lapsilla, jotka saivat tavallista äidinmaidonkorviketta.”
Yle Akuutin monisanaisempi juttu samasta aiheesta.
”Tutkimuksessa käytetty insuliinivapaa korvike kehitettiin yhteistyössä Valion kanssa. Valio onkin nyt useamman vuoden tauon jälkeen palaamassa lastenruokamarkkinoille, mutta insuliinivapaata korviketta se ei markkinoille tuo. Insuliiniton korvike jalostettiin koemittakaavassa, eikä Valion mukaan kuluttajatuotteiden vaatimaa tuotantoprosessia ole tällä hetkellä käytettävissä.”
Kaksi huomiotani:
1) Nyt vähän pirun äkkiä panostusta imetysohjaukseen neuvoloissa ja synnytyssairaaloissa!
2) Ja kehittämään laajemmille markkinoille sitä insuliinivapaata korviketta! Halvemmaksi se luultavasti tulee, kuin 600 vuosittain diabetekseen Suomessa sairastuvaa lasta, joiden kunkin elinikäiset hoitokustannukset ovat miljoona euroa.
…
Jatketaan. Eläinsuojelujärjestö Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara on kirjoittanut Jonathan Safran Foerin Eläinten syömisestä -kirjan suomalaiseen laitokseen jälkikirjoituksen ”Onko suomalaisesta eläintuotannosta kerrottava tarina toisenlainen?”, jossa hän toteaa mm. seuraavaa:
”Esimerkiksi maidontuotanto ja jatkojalostus on tarkoittanut suomalaisille lähes yksinomaan Valiota jo vuosikymmenten ajan. Valio ei tuota ainoastaan maitotuotteita, vaan se on myös tuottanut valtavan määrän ravitsemusta käsittelevaa materiaalia ja mainoskampanjoita, jotka ovat seuranneet suomalaisten elinkaarta äitiysneuvoloista ala-asteen terveydenhoitajan ja yläasteen kotitalousopettajan jakamien opusten kautta jokaiselle naiselle terveyssektorilta jaettavaan ”totuuteen” siitä, että osteoporoosilta voi säästyä vain nauttimalla suuren määrän lehmänmaitolasillisia ja juustosiivuja joka päivä. Harvinaisen tietämättömiä Suomessa sen sijaan ollaan siitä Safran Foerinkin mainitsemasta asiasta, että maitotuotteita eniten maailmassa kuluttavissa maissa, kuten Suomessa, osteoporoosiluvut ovat kaikkein hurjimmat.”
Kolme huomiotani:
1) Maito on miljoonabisnes. Valio tekee bisnestä, ei hyväntekeväisyyttä. Harvinaisen aggressiivisesti markkinoidaan myös mm. limsoja, karkkeja ja sokerimuroja…
2) Osteoporoosia ehkäistään ravinnosta saatavan kalsiumin lisäksi myös D-vitamiinilla ja liikunnalla. Emme liene kansakuntana tunnettu siitä, että meitä hellittäisiin erityisen paljon auringonpaisteella tai että liikkuisimme todella paljon.
3) Tänne kokosin kivan listan teille siitä, mistä ruoka-aineista saisi eniten kalsiumia maidottomalla ruokavaliolla. Esimerkiksi nokkonen sisältää kolme kertaa enemmän kalsiumia kuin lehmänmaito. Parsakaali, kala, pähkinät ja kuivatut hedelmät ovat myös oivia kalsiumin lähteitä.
…
Maito on puhuttanut myös Ylen Silminnäkijässä. Noora Shinglerin Pilattu maito -raportin voi katsoa täältä vielä kolmen viikon ajan.
Kolme huomiotani:
1) Miksi väkipakolla juomme niin suurissa määrissä jotakin, mitä pitää teollisesti käsitellä niin paljon ennen kuin sitä voi käyttää?
2) Joka viidennellä suomalaisella on laktoosi-intoleranssi, eikö se jo riitä indikoimaan lehmän maidon sopimattomuutta ihmisen elimistölle? Maailmalla laktoosi-intoleranssi on vielä paljon yleisempää kuin meillä.
3) Maailman mittakaavassa aikuiset ihmiset eivät juo juuri missään maitoa niin kuin me täällä Suomessa. Hmmmm.
…
Tämä lähde on käsiteltävä kriittisesti, koska se on muutaman vuoden vanha, anonyymi blogikirjoitus. Mutta sen lukeminen laittaa kyllä ajattelemaan, ja se on harvinaisen taitavasti ja ytimekkäästi kirjoitettu.
”Vasikka kasvaa ensimmäisen kahden elinvuotensa aikana n 40-50 kiloisesta n 400-600 kiloiseksi. Vasikka siis kymmenkertaistaa painonsa. Ihmislapsi painaa keskimäärin 3,5 kiloa (suomessa) ja kahden elinvuoden jälkeen hän painaa ehkä 12-14 kiloa, eli hän on nelinkertaistanut painonsa. Vasikka tarvitsee runsaasti proteiinia saavuttaakseen tällaisen kasvun; sen takia lehmän maidossa on jopa kolme kertaa enemmän proteiinia. Ihminen kasvaa maltillisemmin eikä tarvitse suuria proteiinimääriä. Päinvastoin, se kuormittaa munuaisia ja ryöstää luista kalsiumia.”
Kaksi huomiotani:
1) Lehmänmaitohan on todentotta tarkoitettu vasikan kasvamiseen. Niin kuin äidinmaito on tarkoitettu ihmisvauvan kasvamiseen. Ravintosisältö on aivan erilainen, vasikalle räätälöity.
2) Miksi minä joisin toisen eläimen äidinmaitoa, kun en kerran ole sen eläimen poikanen?
…
Laktoosina pohjalla saatte lukea vielä siitä, miten kalliiksi maidon hinnan nousu kunnille käy: Maidon kallistuminen voi pakottaa kunnat säästämään koulujen ja päiväkotien ruoasta. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on jo ennen maidon hinnan nousua joutunut käyttämään maitoon vuosittain 1,1, miljoonaa euroa. Hinnan korotus tietää 200 000-300 000 egen lisälaskua siihen päälle.
Alkaa tuntua todella hullunkuriselta, että lapsillemme juotetaan terveysvaikutuksiltaan kyseenalaista lehmänmaitoa hyvälaatuisen ruoan kustannuksella.
Miksi päiväkoti- ja kouluruokailussa ei voitaisi siirtyä käyttämään ruokajuomana vettä, ja käyttää siten syntyneitä säästöjä laadukkaamman laitosruoan tekemiseen?
Saako olla lasillinen maitoa?