Tammela on eloisa, rouhea ja elämänmakuinen kaupunginosa, jonka erottaa Tampereen keskustasta vain rautatie. Tunnelma entisessä työläiskaupunginosassa on silti aivan toinen kuin Hämeenkadun vilinässä. Tammelassa on aikaa pysähtyä olemaan ja nauttimaan elämästään. Tästä kertovat toria ympäröivien kortteleiden monet hyvät kahvilat, baarit ja ruokapaikat. Tammelaa asuttavat niin torilla viihtyvät mummot ja papat, cityhipit kuin lapsiperheetkin. Itse sain nauttia suutareiden pääkaupungin elämänmenosta kaksi vuotta, nauttien joka hetkestä. Asuimme 50-luvulla rakennetussa Postin vanhassa vuokratalossa, jota nyt remontoidaan modernimmaksi. 

Mutta mitä tehdä perheen kera Tammelassa? Kannattaa aloittaa torilta, tietenkin. Tammelantori on Tampereen ainoa ympärivuotisesti toimiva tori. Viime kesänä testasin suurin piirtein jokaisen kojun mansikat, ennen kuin löysin ne kaikkein parhaimmat. Makeimmat, lapsuuden makuiset mansikat olivat ainakin viime vuonna Kauvatsalta ja lajikkeeltaan Sonataa. Niitä myytiin torin pienimmässä kojussa, jäätelökioskin vieressä. Pettymykseni on karvas, jos Sonatan taso on tänä vuonna laskenut.

Mansikoiden lisäksi torilla kannattaa maistella Crepes Cafén suolaisia, täytettyjä lettuja. Crepes Café näyttää ulkoapäin vaatimattomalta, asuntovaunuun kyhätyltä ruokakojulta, mutta anna sille mahdollisuus! Myös Eurolohen lohiburger on jokseenkin kuuluisa annos. Pari kertaa sen nauttineena voin todeta, että kyllä kannattaa. Burger on iso ja paistettu lohi hemmetin hyvää, kastikkeen saa itse valita. 

Torin vieressä asumisessa oli myös se ihana puoli, että pääsin viimeinkin sisälle sesonkiruokaan. Riitti, kun kuljeksi torin läpi tarpeeksi usein. Heti oli kärryillä siitä, minkä vihanneksen, marjan tai hedelmän satokausi oli kulloinkin menossa. Tori on myös oiva paikka opettaa lapsille lisää ruoan alkuperästä.

Hyvällä tuurilla torilla on käynnissä myös jokin konsertti, kuorolaulantaa tai haitarinsoittoa. Toritunnelma nousee toiseen potenssiin elävän musiikin myötä. Vilkkain päivä on ehdottomasti kaunis kesälauantai, jolloin läheisellä pankkiautomaatilla on aina jonoa ja torilla paikoin kuumottavaa puikkia lastenvaunujen kanssa. Rauhallisempaa torikokemusta halajavan kannattaa tulla arkipäivänä. Tori on avoinna maanantaista lauantaihin klo 6-14, sunnuntaisin torimyyjät sentään huilaavat. TKL:n bussilla nro 2 pääsee aivan torin viereen, mutta keskustastakin on lyhyt matka kävellä: rautatieasemalta vain muutama sata metriä.

kuva

Torielämästä kylliksi saatuaan voi suunnata tyydyttämään lasten riehumisen leikkimisen tarvetta vasta uusittuun leikkipuistoon tien toiselle puolelle, toria vastapäätä. Emil Aaltosen puiston iso, aidattu leikkikenttä on hyvin suosittu. Sieltä löytyy myös pyörätuolille sopivia ”kiipeily”telineitä. Tähän väliin jätän heittämättä vitsin siitä, kuinka kätevästi Pub Pikilinnan terassi liimautuu aivan leikkikentän kylkeen kiinni. 

Sen sijaan vinkkaan vielä lastentori Peikonpesästä, joka sijaitsee hyvin lyhyen kivenheiton päässä torista ja leikkipuistosta, osoitteessa Väinölänkatu 15. Olen monesti itse käynyt Peikonpesässä ja löytänyt sieltä miltei joka kerta juuri sitä, mitä olen lähtenyt hakemaan. Esimerkiksi lapseni räyhäkkäät, punaiset Nike-lenkkarit kolmen euron hintaan olivat todellinen löytö. Kirpputori on tunnelmaltaan rento paikka ja sieltä löytyy ilmainen wc/lastenhoitohuone, jota kehtaa käyttää mitään ostamattakin. Jos siis hätä tai vaippakatastrofi yllättää keskellä Tammelaa, niin apu on lähellä! Peikonpesän omistajaperhe ansaitsee erityismaininnan mukavuudestaan, kassalla on kiva aina jutella niitä näitä.

En voi vastustaa kiusausta listata lopuksi bonukseksi vielä kaikki Tammela-lempparini:

– Ravintola Kahvilla

– Lähiruokapuoti Lempi

– Cafe Aamurusko

– Aitoleipä

– Kätkö Vintage

– Ravintola Roast

– Kasvisravintola Gopal

– Salhojankadun Pub

– Bonuskirppis + Fida + Pelastusarmeijan kirppis

– New Chinese Food

– Tilaisuus Villa Sofia (täällä olisin pitänyt mun unelmahäät maistraatin viiden minuutin sijasta…)

– Annikin puutalokortteli