Äitipuoleni täytti eilen pyöreitä! Tämä värikäs persoona ja pukeutuja rakastaa käsitöitä ja uusiokäyttöä, joten päätin tehdä hänelle lahjan itse.
Kädentaitoalan opettajalle ja viherpeukalolle sopiva kaulakoru syntyi käden käänteessä askartelumassasta ja pienoismalliväreistä.
Piristävä lisä asukokonaisuuteen, joka on usein aniliini-sävytteinen.
Ehkäpä korun käyttäminen maata kaivellessa toimii myös onnen amulettina hyvälle vattusadolle!
Sain eilen valmiiksi mobilen tyttäremme sängyn ylle. Asentaminen oli melkoista kamppailua, ei tosin omalta osaltani, vaan avomieheni. Iso mies itki liimaa sormissaan ja onnistui saamaan sitä silmälaseihinsakin. Lopulta minä tökkäsin mobilen liimoineen kattoon ja siinä se nyt viihdyttää meidän puolivuotiasta.
Olen viitannut pariin otteeseen blogissani tähän projektiin joka on jostain käsittämättömästä syystä venynyt todella pitkäksi. Tässä jutussa on materiaalit ja täällä ohjeistus itse kurjen tekemiseen.
Tyttö ahmii lintuja katseellaan ja huomaa ne heti kun astumme huoneeseen, värit ovat kirkkaat ja mobile on kauniin hento. Olen sotkenut siihen hiukseni jo pariin otteeseen ja todennut kiinnityksen olevan pitävä.
Aluksi ajattelin tehdä useamman linnun mutta neljän linnun yksinkertaisuus viehätti. Ja nyt ne liikkuvat esteettä, lentelevät kauniisti toistensa ympäri.
