Mä rakastan sua yli hirviaitojen, yli kuntaliitoksissa kadonneiden rajojen

Viimeksi hieman uhkailin kirjoittavani seuraavaksi rakkaudesta. Viihdyttämisen sijaan tämä postaus on enemmän sydämeni purkamista teille. Tuntui hankalalta saada kaikki ajatukseni sanoiksi. Kokemuksistani puhuminen ei millään tavalla vaivaa enää minua ja pystyn  puhumaan asiasta itkemättä. Jos sinulla on tänään kuitenkin huono päivä, suosittelen jättämään postaukseni lukemisen toiseen ajankohtaan tai skippaamaan kokonaan.

Olen etuoikeutettu sen suhteen, että saan tuntea syvää rakkautta koiraani, perhettäni, sekä ystäviäni kohtaan. Yritän muistuttaa tästä lähimmäisiäni mahdollisimman usein sanoilla tai teoilla. Kuitenkin; jos suutarin lapsilla ei ole kenkiä, ei kakkosvaihtoehdolla ole elämässään romanttista rakkautta. Parisuhdevinkkini ovat sitä luokkaa, että alan neuvoistani pyytämään pian almuja. Omat edelliset parisuhteeni taas ovat olleen enemmän tai vähemmän katastrofaalisia. En tiedä olenko itse katastrofin pääraaka-aine, mutta omasta mielestäni olen vähintäänkin ihan ok tyyppi. En hirveän hankala. En myöskään jaksa nipottaa turhasta. Nälkäisenä hieman kiukkuinen, mutta muutoin kohtuullisen siedettävä.

Yritän pitää kirjoituksen lyhyenä, koska rehellisesti exäni ei ansaitse sitä, että mietin häntä edes tämän postauksen verran. Suhteemme oli erittäin monimutkainen ja mies päästään hieman pipi. Sitä ei itsellensä kuitenkaan myönnä kun vasta silloin kun on jo vähän liian myöhäistä.

Ylioppilaskirjoitusten jälkeen lähdin kuukaudeksi ulkomaille. Tapasin Simonin sattumalta baarissa. Jostain syystä hän iski silmänsä heti minuun. Simon tanssitti ja nauratti minua koko illan. Hän saattoi minut mäkkärin kautta asunnolleni ja halusi tavata heti seuraavana päivänä. Kerroin rehellisesti, että minua odotti Suomessa joku. Jostain syystä Simon kuitenkin herätti kiinnostukseni. Luulen sen johtuvan siitä, että Simon tunsi rakkautta ensisilmäyksellä minua kohtaan. Itse en ollut heti yhtä innoissani. Simon soitteli ja viestitteli minulle parin päivän ajan kunnes suostuin tapaavani häntä. Hän oli sellainen herrasmies, jota en ollut koskaan ennen tavannut. Menimme syömään hienoon ravintolaan. Syötyämme kävin pikaisesti vessassa ja kun tulin takaisin huomasin hänen kadonneen. En nähnyt häntä enää pöydässämme. Sydämeni pomppasi kurkkuun ja ainoa ajatus päässäni oli paljonko laskun loppusumma mahtoi olla. Hetken päästä hän kuitenkin tuli takaisin ravintolaan, kädessään iso ruusukimppu. Simon kertoi nähneensä ikkunasta miehen, jolla oli ollut kukkakimppu kädessään. Hän aneli miestä myymään kimpun hänelle. Lopulta kukkia kantanut mies oli antanut puolet kukkakimpustaan Simonille. Tämä ele teki minuun suuren vaikutuksen. Kukaan ei ollut koskaan tehnyt minulle mitään vastaavaa.

Ulkona oli sateinen ilma, joten hän herrasmiehenä kantoi minut vesilammikoiden yli, jotten kastelisi kenkiäni. Mielestäni tämä oli hieman liikaa, mutta otin ilolla vastaan kaikki huomionosoitukset. Lukemattomat kehut ja pienet romanttiset teot saivat minut alle kolmessa viikossa rakastumaan palavasti. Vietimme lähes koko loppulomani yhdessä. Ennen Suomeen paluuta Simon osti minulle kalliin kellon. Hän oli varma siitä, että olisin hänen tuleva vaimonsa. Tuli päivä, jolloin piti palata kotiin, Itkin koko lentomatkan Suomeen.

Kesä meni lähinnä Facetimessa roikkuen. En kesätöiden lisäksi tehnyt muuta, kuin olin puhelimeni ääressä. Kaverit jäi, unet jäi, kaikki muu jäi paitsi rakkaani. Meillä oli tapana jättää Facetime auki niin kauaksi, että toinen tai molemmat nukahtaa. Nyt jos joku ehdottaisi samaa, tulisi ällösöpöyden takia hieman oksennusta suuhun. Haaveilimme tulevaisuudesta ja halusin muuttaa miehen luokse. Päätöstäni vahvisti se, että hän tuli tapaamaan minua ja perhettäni Suomeen. Se oli menoa sitten.

Simon korosti aina rahan tärkeyttä ja kertoi, että hänen tuloillaan minun ei koskaan tarvitsisi tehdä töitä. Kerroin kuitenkin olevani uraa arvostava nainen, eikä minua kiinnostanut tippaakaan toisen rahoilla eläminen. Huomasin miehen ajatusmaailman olevan muutoinkin hieman vanhoillinen. Minua ei haitannut kuitenkaan mikään. Rakkaus voittaisi kaikki esteet.

Tuli päivä, jolloin muutin miehen luo. Oli karua hyvästellä perhe ja ystävät Suomessa, taskussani pelkkä menolippu. Olin kaikesta surusta huolimatta samalla onnesta soikeana.

Alkuun kaikki oli ihanaa. Olin hieman yksinäinen ja päivät meni miestä kotiin odotellessa. Tein ruokaa ja siivoilin. Olin täydellinen tyttöystävä. Kaikki oli täydellistä. Mies kehui minua maasta taivaisiin ja muisti minua lahjoilla. Vietimme useita treffi-iltoja ja matkustelimme yhdessä. Alusta alkaen huomasin Simonin olevan erittäin mustasukkainen. Hän avautui ja kertoi edellisen tyttöystävänsä pettäneen. Mielestäni oli epäreilua verrata itseäni exään, mutta halusin ymmärtää häntä. Hän halusi listan edellisistä hoidoistani ja existäni. Simon ei ymmärtänyt sitä, etten ollut laskenut seksikumppaneideni määrää, enkä ulkoa välttämättä muistanut kaikkia miehiä, joiden kanssa olin säätänyt. Vastaus ei miellyttänyt miestä ja saimme aiheesta aikaiseksi useita riitoja. Jokapäiväiseksi rutiiniksi muodostui myös puhelimeni läpikäynti. Sähköpostit, tekstiviestit, sivuhistoriat, Facebook ja Instagram käytiin läpi aina kun olimme edes hetken olleet erossa.

Hän sai minut nauramaan. En ollut koskaan tavannut henkilöä, jonka kanssa huumori osui niin hyvin yhteen. Pikkuhiljaa kaikki kuitenkin muuttui. Kehut vähenivät. Jos mies lahjoi minua, hän aina vaati minua kertomaan ystävilleni ja perheelleni saamastani lahjoista. Hän halusi niin vahvasti pitää illuusiota yllä omasta täydellisyydestään. Elämäni rajoittaminen alkoi mennä sairaaksi. Jos kävin salilla kello. 16 jälkeen, käyntini tulivat ongelmaksi. Ihmiset pääsivät silloin töistä ja hän pelkäsi minun tapaavan salilla paremman miehen. Myöskään liian paljastavia vaatteita ei ollut soveliasta käyttää. Hirveä riita syntyi myös, jos halusin nähdä kavereitani ilman häntä. Mies myös halusi rajoittaa yhteydenpitoa ystäviini ja minut pakotettiin lopettamaan yhteydenpito miespuolisiin ystäviini. Kaikesta tästä huolimatta, olin korviani myöten rakastunut ja halusin olla Simonin kanssa elämäni loppuun asti. Yksi hyvä päivä korvasi 10 huonoa päivää.

Simon rakasti rahaa enemmän kuin mitään muuta elämässään. Hän olisi myynyt minut ja kaiken yhteisen aikamme, jos se vain olisi ollut mahdollista. Hän iskosti päähäni miten raha on elämässä tärkeintä. Hän halusi perustaa perheen kanssani. Lapsemme täytyisi kuitenkin olla poika. Muutoin hän olisi vaatinut aborttia tai adoptiota. Simon oli myös keksinyt pojallemme valmiiksi nimen. Mikään muu nimi ei kelvannut. Suomeen muutto ei myöskään olisi hänen mielestään ollut hyvä idea. Silloin menettäisimme kaiken rahan mitä meillä nyt oli. Olin monesta asiasta erimieltä. Miehen sovinismi ärsytti myös suunnattomasti. Ajattelutapamme ja arvomme erosivat toisistaan. Olimme silti tietyllä tapaa samanlaisia.

Jossain kohtaa ymmärsin suhteen olevan täynnä henkistä väkivaltaa. Elämäni oli kontrolloitua ja elin jatkuvassa pelossa siitä, mistä mies seuraavaksi raivostuisi. Saatoin olla imuroinut väärin tai tehnyt vääränlaista ruokaa. Halusin niin kovin suhteemme toimivan, että yritin vain kestää kaikki riitamme. Kaikkihan oli kuitenkin omaa syytäni. Mitäs keitin riisiä perunan sijaan tai nauroin ystäväni viestille. Myös kaikissa ystävissäni oli jotakin vikaa. Hän ei myöskään arvostanut omia ystäviään ja piti itseään muita parempana. Simon ei koskaan lyönyt, mutta pientä tönimistä, kiinnipitämistä oli useasti. Mustelmiakin ilmestyi viikottain. Seksiä piti antaa silloin kuin mies halusi, minun haluillani ei enää vähän ajan päästä ollut väliä. Hänen mukaansa olin liikaa miehessä kiinni ja jossain kohtaa en uskaltanut enää antaa edes spontaaneja haleja, ettei mies suuttuisi.

Sisällä olevani viha purkautui yleensä juhliessa. En ole koskaan ollut väkivaltainen, mutta nyt muutaman  drinkin jälkeen olemukseni muuttui. Sanoin useasti suorat sanat miehelle, eikä puheeni ollut kovin kaunista. Hänen sanojensa mukaan käyttäydyin myös fyysisesti väkivaltaisesti. Rehellisesti en muista ikinä käyneeni mieheen käsiksi. Simonin puheenlahjoilla, hän sai kuitenkin minut uskomaan, että olen hirveä ja väkivaltainen ihminen. Kehuja tai lahjoja en enää saanut. Olinhan jo hänen, eikä Simonin enää tarvitsisi yrittää voittaa minua puolelleen. Minun piti hirveästi tsempata, yrittää ja muuttua paremmaksi ihmiseksi. Minun piti myöntää useasti, että olen alkoholisti ja minulla oli alkoholin kanssa ongelmia.

Pahin muistoni suhteemme ajoilta on Halloweenilta. Menimme juhlimaan viiden tunnin ajomatkan päähän kotikaupungistamme. Juhlien lomassa saimme tietenkin pienen riidan aikaiseksi. Jostain syystä mies suuttui minulle niin paljon, että lähti humalassa ajamaan kotikaupunkiimme. Itse olin hotellihuoneessa nukkumassa. Aamulla olin järkyttynyt. Mies oli oikeasti jättänyt minut vieraaseen paikkaan yksin. Soitin ja hän kertoi minun olleen hirviö. Minun syytäni olisi ollut myös se, jos hän olisi jäänyt kiinni rattijuopumuksesta ja menettänyt työpaikkansa. Niimpä tietenkin. Menin häntä koipien välissä linja-autoasemalle ja tulin bussilla perässä kotiin. Vielä tänäkin päivänä Halloween saa ihokarvani nousemaan inhotuksesta.

Itsetuntoni oli romuna. Milloin kutsumanimeni oli kullan tai rakkaan sijaan postimyyntivaimo tai ruma huora. On surullista ajatella, että uskoin oikeasti olevani arvoton ihminen. Usein mietin, ettei minulla ikinä ollut mitään ongelmaa kenenkään muun ihmisen kanssa kuin Simonin. Kukaan ei koskaan ollut sanonut minua hirviöksi. En ikinä ole ollut henkisesti tai fyysisesti väkivaltainen ihminen. En ennen, enkä jälkeen parisuhteemme.

Uudessa kotimaassani työnsaanti oli erittäin hankalaa. Pohdin myös kouluun hakemista ja päätinkin lähteä Suomeen pääsykokeisiin. Jätin suurimman osan tavaroistani kotiimme.Miehen piti tulla pian perässä lomailemaan ja pääsykokeiden jälkeen lähtisin takaisin ulkomaille. Hän päätti kuitenkin ostaa uuden auton ja totesi, ettei rahaa ole Suomen vierailua varten. Kolme viikkoa Suomessa oltuani, päivä ennen pääsykokeitani, Simon ilmoitti tekstiviestillä haluavansa elää vapaata elämää. Olin surullinen ja vihainen. Ajankohta oli huonoin mahdollinen ja kaiken kokemamme paskan jälkeen, hän kehtasi jättää minut tekstarilla. Silloin tällöin Simon vielä lirkutteli minulle. Yritti udella rakkauselämästäni ja kertoi ikävöivänsä minua. Simonissa oli erittäin vahvoja narsistisia piirteitä. Hänenlaisensa ihminen on vaarallinen ja kaiken tajuaa vasta sitten, kun ihmisestä pääsee eroon. En heti ymmärtänyt, että eromme oli minulle lottovoitto.

Noin puoli vuotta eromme jälkeen minulle selvisi, että Simon oli alkanut seurustella hänen parhaan ystävänsä ex-tyttöystävän kanssa. Simonin ja hänen ystävänsä välit olivat tietenkin katkenneet. Hauskinta on se, että Simonin ja tytön erottua, tyttö otti minuun yhteyttä. Jaoimme kokemuksia suhteestamme Simonin kanssa ja autoin häntä pääsemään erosta yli. Huomasimme olleemme samassa veneessä ja mies toisti samoja käyttäytymismalleja uudelleen ja uudelleen. Tyttö kertoi Simonin kuvailleen minua hirviönä ja väkivaltaisena naisena. Hän oli kertonut minusta kamalia asioita ja pakottanut tyttöä hänen haluamattaan asioihin verukkeella ”exänikin suostui tähän”.  Tyttö oli järkyttynyt, koska kuuli miehen käyneen minuun käsiksi myös fyysisesti. Hän kiitti onneaan, ettei ollut ehtinyt muuttamaan Simonin kanssa yhteen.  Tyttö kertoi, että eromme jälkeen Simonilla oli alkanut mennä todella huonosti. Hän oli menettänyt työpaikkansa ja joutunut isoihin velkoihin uuden autonsa takia. Hän oli deittaillut lukuisia gold diggereitä eli naisia, jotka olivat olleet miehen rahojen perässä. Pahinta oli se, että Simonin talo melkein paloi. Tyttö myös kertoi, että hänelle selvisi Simonin seurustelleen hänen lisäkseen toisen naisen kanssa samaan aikaan. Aikamoinen sankari.

Saatat pohtia alkoivatko kaikki seikkailuni huonon parisuhteen seurauksena. Olen itse pohtinut samaa ja luulen irtosuhteiden olleen itsetuntoni korjaamisessa pieni, muttei päätekijä. Olihan minulla lukuisia seksikumppaneita jo ennen Simonin tapaamista. Hänen jälkeensa oma elämäni oli pitkään noususuhdanteista. Kuitenkaan vakavassa seurustelusuhteessa en hänen jälkeensä ole ollut. En katsele enää yhtään pelleilyä. Äläkä katsele sinäkään.

Lähisuhdeväkivalta on vakava asia. Mielestäni lähisuhdeväkivaltatapaukset ovat yleistyneet tai niistä ainakin puhutaan herkemmin. Jos koet suhteessasi henkistä tai fyysistä väkivaltaa Nollalinja on ilmainen auttava puhelin, johon on mahdollista soittaa 24/7, vuoden jokaisena päivänä. Nollalinja auttaa: naisia, jotka ovat kokeneet henkistä, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa tai väkivallan uhkaa/kaikkia, jotka ovat kokeneet henkistä, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa tai väkivallan uhkaa läheisessä ihmissuhteessaan / väkivaltaa kokeneiden läheisiä sekä ammattilaisia ja viranomaisia, jotka tarvitsevat neuvoja asiakastyöhönsä.

Nollalinjan puhelinnumero 080 005 005

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *