Rehellinen suomalainen ryömies
Tasan vuosi sitten sain matchin Joakimin kanssa. Mies oli poikkeuksellisen komea ja pitkä. Hän kertoi tekevänsä työmaalla putkihommia. Vaikkei autot, rakentaminen tai (ruuvi)meisselit kiinnosta sen enempää, kirkkaankeltaiset Dimexit saa minut tuntemaan hävyttömyyksiä. Teki välittömästi mieli kutsua Joakim tarkastamaan kosteaa kellariani.
Juttelimme miehen kanssa pitkään. Hän vaikutti erittäin fiksulta ja miellyttävältä ihmiseltä. Sovimme tapaamisen keskiviikolle. Sovimme menevämme Itä-Helsinkiin kahville. Tälläkin kertaa ohjeistin häntä hakemaan minut kotini lähistöltä. Olin todella onnellinen, koska mies oli vielä paremman näköinen luonnossa kuin kuvissa; vaaleat hiukset ja kirkkaansiniset silmät.
20 sekuntia tapaamisestamme näin maailman sydänsilmälasien läpi ja pieni jäljellä ollut järjen ääni hälveni mieleni luomaan vaaleanpunaiseen maailmaan. En välitä lapsista, mutta siinä hetkessä olin valmis synnyttämään meille saksalaisen rotuopin mukaisia täydellisiä arjalaisia lapsia.
Melkein heti Joakim kertoi olleensa viikonloppuna juhlimassa ja totesi olevansa melko väsynyt. Ymmärsin hänen puheistaan juhlien olleen underground tekno bileet. Emme ehtineet ajaa paria korttelia pidemmälle ennen kuin mies esitti syvällisen kysymyksen;
” Mitä mieltä olet kannabiksesta? ”
Kerroin oman kantani aiheen tiimoilta. Kerroin nähneeni mitä kannabis pahimmillaan voi aiheuttaa, mutta kerroin myös lukeneeni kannabiksen hyvistä vaikutuksista esim. kroonisiin kipuihin liittyen. Totesin kannabiksen käytön olevan tietyllä tavalla jokaisen henkilökohtainen asia, mutta kerroin ajattelevani sen olevan ongelma, jos pilven poltosta johtuen muu elämä ei suju.
Ilmeisesti vastaukseni miellytti miestä. Hän kertoi käyttävänsä pilveä joskus univaikeuksien takia. Joakim ylisti kasvia maasta taivaaseen ja jaksoi jauhaa aiheesta puolen tunnin ajan.
Kahvilla puheenaiheemme liittyivät perheisiimme, harrastuksiin, työhön ja vapaa-aikaamme. Joakim oli kohtelias ja hauska. Hän jopa nauroi vitseilleni. Mitään epäilyttävää tai kummallista ei keskustelumme aikana käynyt ilmi.
Lähdimme vielä ajelemaan. Hän halusi jostain syystä ajella vanhan kotitalonsa ohi. Kotitalo sijaitsi lähellä omaa kotiani. Joakim kertoi autoistaan. Ohimennen hän totesi voivansa korjata yhden autoistaan minulle jos jutustamme tulisi vakavaa. Ihmettelin lausetta hieman, mutten reagoinut tähänkään sen kummemmin. Tulimme hyvin juttuun. Mies myös puhui exästään ja kertoi exänsä isän vihanneen häntä.
”Pari puhelua, eikä isää sen koommin enää näkynyt”.
Joakim ehdotti, että voisin tulla hänen luokseen yökylään. Hän halusi minut kotiinsa, koska oli lähdössä aamulla aikaisin töihin. Kaikista kummallisista puheista huolimatta kerroin tämän sopivan. Koukkasimme kotini kautta ja lähdimme kohti miehen asuntoa. En ollut syönyt mitään koko päivänä. Pysähdyimme pyynnöstäni kauppaan. Ostin pakkasesta Thai Cube-aterian, mutta miekkonen ei halunnut ostaa mitään syötävää. Matkalla Joakim sai oudon puhelun. Hän kertoi puhelimen toiseen päähän, että oli kanssani eikä voinut oikein puhua. Hän kuitenkin mainitsi puhelun puolivälissä suuren rahasumman.
Mies kertoi asuvansa kämppiksen kanssa. Kun pääsimme miehen asunnolle, tapasin kämppiksen numero 1. Mies katseli olohuoneessa jenkkileffaa ilman paitaa ja tervehti pikaisesti. Mennessäni yläkertaan törmäsin portaissa mieheen numero 2. Tervehdin ihmetyksissäni toistakin kämppistä. Kuulin Joakimin muistuttavan kämppistä nro. 2 vuokranmaksusta. Mies kertoi saavansa piakkoin rahaa ja maksavansa sitten.
Joakim halusi välttämättä katsella Friday – nimistä leffaa. Elokuva on vuonna 1995 julkaistu Ice Cuben ja Chris Tuckerin tähdittämä ”stoner comedy film”. Hän selvästi rakasti elokuvaa ja nauroi joka kohtaukselle. Tässä vaiheessa olin ansainnut jo sen verran luottamusta, että hän kertoi yksityiskohtia bileviikonlopuistaan. Joakim kertoi valvovansa kamojen avulla joskus jopa koko viikonlopun yli. Hän kertoi selviävänsä töihin, mutta alkuviikot meni yleensä melkoisessa sumussa ja laskuissa. Hän kertoi aiemmin juhlineen joka viikonloppu, mutta nykyään vähentäneen viihdekäyttöä kerrasta kahteen viikonloppuun kuukaudessa. Hän näytti videoita ja kuvia jatkoilta. Jokaisen henkilön silmät olivat lautasen kokoiset ja toljottivat tyhjyyteen. Tässä kohtaa haluan muistuttaa minun elävän edelleen vaaleanpunaisessa mikä-mikä-maassani. Kysyin vessan sijaintia.
” Tossa vastapäätä, mutta älä sitten pelästy.”
En ihan tiennyt mitä jarruraitoja pelottavampaa vessasta voisi löytyä. Avatessani oven haistoin heti vahvan pilven tuoksun. Pesukoneen päällä oli lukematon määrä bongeja, piippuja ja muita poltteluun tarvittavia oheistuotteita. Koko vessa oli täynnä kannabiksen purua. Hämmennyin, mutten yllättynyt näystä. En enää uskonut Joakimin pilven polttelun olevan mitenkään hallinnassa. Annoin asian kuitenkin olla ja ajattelin viettäväni kiihkeää loppuiltaa miehen kanssa.
Hetkenpäästä hän kertoi käyvänsä pikaisesti vessassa. Vessareissu kesti tovin jos toisenkin. Palatessaan huomasin heti Joakimin olevan pilvessä. Silmät punoittivat ja hän lösähti rentoutuneena sängylle. Yritimme jotakin yhdyntää muistuttavaa aktia, mutta hän nauroi tukehtuakseen koko neljän minuutin toimituksen ajan. Sanomattakin selvää, että olin miehen poltteluista todella loukkaantunut. Mies vakuutteli ettei nauranut minulle vaan kertoi kannabiksen olleen ” hyvää ja vahvaa ”.
Ennen nukkumaanmenoa sovimme viettävämme seuraavana päivänä aikaa. Olin tästä onnessani. Jäin odottelemaan Joakimin työpäivän loppumista hänen kotiinsa. En poistunut huoneesta vessaa pidemmälle, enkä ollut varma monenko kämppiksen kanssa päivää tietämättäni vietin.
Mukavaa illanviettoa ei kuitenkaan koskaan tullut. Joakim kertoi joutuvansa muihin hommiin illaksi. Hän lupasi viedä minut kotiin. Sain kyydin ja hän lupasi soitella myöhemmin. Mietti, että voisimme huomenna nähdä.
Odotin koko perjantain hänen soittoaan. Sain puhelun klo. 01
” Joo sori kun en aiemmin soittanut, piti lähteä kaverin kanssa perimään kolmen tonnin velkaa. Hirvee kiire, niin en ehdi tänään nähdä.”
1 + 1 = velan perintä ja perjantai. Ymmärsin, ettei putkihommat olleet miehen ainoa tulonlähde. Taustalla oli pakko olla jotain hämärää, enkä todellakaan halunnut edes tietää mitä. Kuplani puhkesi ja elämäni täyttyi taas mustan ja harmaan tutuilla sävyillä. Puolen vuoden jälkeen Joakim lähetti perinteisen kello nolla neljän ”mitäs teet ” viestin, mutta sen koommin en miehestä enää kuullut.
Ps. Näin vuoden jälkeen mieltäni vaivaa edelleen Thai Cubeni kohtalo. Kuka sen söi, koska syöjä en ainakaan ollut minä itse?
Nimimerkiltä; Katkera ja nälkäinen