Neiti duunari, oletan?

Neiti duunari, oletan?

Koetko olevasi duunari, eräs seurueemme jäsen kysyi baarissa pikkuisen ennen pilkkua. Kaikki olivat hetken hiljaa. Valokuvaaja tokeni ensimmäisenä. Kyllä, hän tuntee olevansa duunari. Fyysisesti rankka työ ja freelancerin yksityisyrittäjyys saavat hänet mieltämään itsensä työläiseksi, joka ”tekee suorastaan lapiohommia”. Myös seurueen aineenopettaja määritteli itsensä duunariksi. Minä ja kysyjä itse (mainostoimistohenkilö, joka kertoi tekevänsä toimistossaan kaikkea kahvinkeitosta […]

Kaksi-nolla

Siinäpä ne tärkeimmät

Kolmenkymmenen päivän biisihaaste on mahtava idea. Ei sillä, että pystyisin siihen osallistumaan. En kykene panemaan järjestykseen unohtumattomimpia ja ärsyttävimpiä biisejä. Mikään tietty biisi ei kuvaa elämääni erityisen osuvasti, enkä ole suunnitellut hautajaisteni soundtrackia (mutta jos olisin, siellä olisi ainakin tämä biisi, joka tuntuu soivan nykyään kaikkialla elämässäni). Summa summarum: en ole niitä ihmisiä, jotka jäsentävät […]

Kaksi-nolla

Voihan vaalikone

Mikä on sopiva kuntien määrä Suomessa? Hmmm, en tiedä. Mitä eläkkeiden taitetulle indeksille pitäisi tehdä? Ööö, en tiedä. Mikä seuraavista väittämistä vastaa parhaiten mielipidettäsi transaktioverosta? En tiedä. En kertakaikkiaan tiedä! Kuten moni muu Lilyssä aiheesta avautunut, minäkin olen hukassa eduskuntavaaliehdokkaiden kanssa. Aikaisemmin äänestäminen on ollut yksinkertaista, sillä minulle on ollut päivänselvää, mitä sukupuolta, minkä ikäinen […]

Lomalukemiset, eli nainen huutakoon seurakunnassa

Lomalukemiset, eli nainen huutakoon seurakunnassa

Viimeviikk0inen pötköttelyparatiisini tarjosi täydelliset olosuhteet laatuaikaan kirjojen kanssa. Lomalukemisiksi lensivät kevään esikoinen, Iida Rauman Katoamisten kirja ja kirjahyllyssä kauan odotellut Anna Kortelaisen Levoton nainen – hysterian kulttuurihistoriaa. Hups vaan ja hoksasin jatkavani pitkään vallalla olleella kirjallisella naisasialinjallani. Katoamisten kirjan ahmaisin kahdella allasmakoilulla – ja poltin nenäni, kun en malttanut jättää vetävää tarinaa kesken. Rauma on […]

Kadoksissa: koukuttava tv-sarja

Kadoksissa: koukuttava tv-sarja

Olen epätoivoinen. Olen vailla lohtusarjaa. Siis sitä tv-sarjaa, jota voi helposti katsoa kolme jaksoa arki-illassa, jota tuijottaa tarvittaessa mielellään kokonaisen pyjamasunnuntain ja jonka parissa on siedettävää viettää sairaslomapäivää. En ole tv-sarjahifistelijä. Juuri nyt seuraan hajamielisesti ikisuosikkiani Emmerdalea. Pitkän ajan lemmikkejäni sen sijaan ovat tyttövoimasarja Gilmoren tytöt, ruutupaitojen ja pitkien katseiden aatelinen My So Called Life, […]

Kaksi-nolla

Katastrofiturtumus

En puhunut viikonloppuna Japanista. En hakenut tietoa ulkomaisilta uutissivustoilta, en katsonut uutisia useammin kuin tavallisesti, en pysähtynyt  tutkailemaan erityisen tarkasti Hesarin Japani-sivuja. En seurannut Facebookista, kun ihmiset jakoivat tuoreimpia uutisia Fukushiman reaktoireiden kuumenemisesta ja räjähdyksestä ja olivat huolissaan. Maailmanloppua muistuttaneet uutiskuvat tekivät pahaa mutta eivät vieneet yöunia. Voimakkain katastrofiin liittyvä tunteeni oli raivon vihlaisu, jonka […]