**ttu tumppaa jo!

Kollega kertoi tehneensä Suomen kielen kandintyönsä opiskelijoiden kiroilusta. Tulos: nykyään kiroillaan enemmän kuin viime vuosikymmeninä.

Aika yllättävää. Vittu tietysti on puhekielessä tavallinen pilkun korvike, mutta niin sanotun perstuntuman mukaan kaikenlaiselle kiroilulle on käynyt viime aikoina samoin kuin tupakoinnille: se on yksinkertaisesti ankeaa.

Tupakkaa imuttavaan ihmiseen saattoi vielä 90-luvulla liittää melko kevyesti mielikuvia kohtalokkuudesta tai kiehtovasta karskiudesta, mutta nykyään tapa tuntuu oikeastaan vain rahvaanomaiselta; röökaavalla ressukalla ei ole joko tietoa tai itsekuria.

Sama kiroilun kanssa: vitun hokeminen viestii kielenkäytön köyhyyttä, sivistymättömyyttä ja käytöstapojen puutetta. On vaikea kuvitella arvostavansa  sellaisen ihmisen mielipiteitä, jonka puheessa v-, p-, h- ja s-sanat tipahtelevat luontevasti ja tiuhaan – ihan sama, millainen tyyppi muuten on.

Aihetta tutkinut kollega kuvaili tuntevansa rahvauden piston sydämessään aina, kun hänen huuliltaan livahtaa kirosana pelkkänä puheen tilkkeenä. Tunnistan ilmiön. Ehkä olemme molemmat tulleet vanhoiksi. Ehkä on vain hyvä, että edes omatunto pitää pistin ojossa kauniiden käytöstapojen puolta.

Kuva: Shutterstock Images