Koska vaalit…
Viime viikon loppupuoli meni suunnitelmien muuttuessa ja tiedotteita vastaanottaessa. Olin jo aiemmin kuullut, että täällä ollessa täällä on kunnallisvaalit, mutta siitä en tiennyt, miten ne vaikuttaisivat omaan elämääni.
Politiikka on täällä arka ja iso asia. Olin lukenut jonkin verran Kambodzan historiasta sen Pol Potin vuosista, sekä kirjan myös Pol Potin elämästä ennen valtaan nousua. Tiesin, että maalla on rankka historia nimenomaan poliittisten syiden vuoksi. Se on kuitenkin järkyttänyt täällä ollessa, miten vaikea tilanne täällä on edelleen poliittisesti. Näennäisesti ihmiset elävät rauhassa, mutta pinnan alla elää suuri valhe, jolta ihmisten täytyy sulkea silmänsä.
Vaalimainoksia näkyy kaikkialla täällä, jopa kun kävimme maalaiskylissä oli siellä pääministerin vaalimainoksia. Kuvassa oleva mainos on pääministeripuolueen mainos.
Maan pääministeri on ollut vallassa yli 30–35 vuotta. Hänen valtapuolueensa CPP on myös ollut sen ajan vallassa. Vaalien tullessa, vaalitulokset on välillä tiedetty saman tien murskavoitolla pääministerille. Ihmiset ovat menneet äänestämään, mutta heidän puolestaan on äänestetty jo. Monia provinsseja on lahjottu äänestämään pääministeriä, ja hän on auttanut heitä, ketkä tukevat häntä. Vallanhimo saa hänet olemaan vallassa, sekä pelko ihmisissä äänestämään.
Vaalit ovat täällä aina riski, että jotain isompaa tapahtuu. Ihmiset tietävät sen, ettei mikään ole rehellistä ja korruptiota käytetään. Demokratia on kuin suuri ironia suomalaisen korviin. Maassa on kyllä muitakin puolueita, ja etenkin oppositio puolue on ihmisten keskuudessa hyvin suosittu. Mutta kuinka tietää todellisia lukuja, kun kaikki väärennetään?
Muutama vuosi sitten muutama ihminen ammuttiin, kun syntyi pitkiä mielenosoituksia ja lakkoja vaalien jälkeen. Panssarivaunu ja sotilaat kiersivät kaupunkia. Jokainen muistaa myös historian, jolloin hirmuvuodet alkoivat kuin varkain. Tiedämme myös uutisista, että harvapa osaa ennustaa sodan tai väkivallan.
Viime viikolla sähköpostiini tuli lähes päivittäin uusia turvatiedotteita vaalien vuoksi. Saimme ohjeita, milloin ja miten liikkua. Missä kulkee vaalikulkueet, ja mitä tapahtuu. Ihmisiä kehoitettiin hankkimaan ”vararavintoa” kotiinsa, sillä kaupat ja ravintolat voisivat olla sunnuntaina kiinni, eikä koskaan tiedä mitä sen jälkeen tapahtuisi. Alkoholimyynnin kielto tuli myös maahan. Sekä kirkkojen kokouksia peruttiin myös. Omat suunnitelmani menivät myös täysin uusiksi, sillä olin suunnitellut reissua etelä – Kambodzaan ja Vietnamiin uusimaan viisumiani, sekä ottamaan pientä lomaa. Tiimini kuitenkin varoitti ja kehoittivat vakavasti minua jäämään Phnon Penhiin, sillä matkustaminen oli yleisissä ohjeissa kielletty turvallisuuden vuoksi vaaliviikonlopun ajan. Hieman pettyneenä päätin jäädä pääkaupunkiin, mutta jälkikäteen ymmärsin ratkaisun järkeväksi ja hyväksi.
Täällä joillakin ihmisillä on vaalien tähden vapaapäiviä, sillä ihmisten pitää matkustaa omaan koti provinssiinsa äänestämään. Perjantai oli myös mielenkiintoinen päivä. Olimme menossa moto-kuskini kanssa työpaikalleni, jonne matka kestää normaalisti 15min. Jouduimme kuitenkin odottamaan, kun valtavan pitkä oppositio puolueen vaalikulkue ylitti tien. Emme nähneet alkua, emme loppua, mutta odotimme silti kauan. Autot, mopot ja pyöräilijät kuuluivat kulkueeseen, jossa ihmisillä oli päällä vaalipaitoja ja – lippiksiä. Vaaliliput liehuivat, ihmiset huusivat ja kuuluttivat megafoneihin, sekä pitivät yllä musiikkia. Tunnelma oli riehakas ja iloinen. Matkamme töihin jatkui vaalikulkueessa liikkuen. Tuntui samalla hyvälle, että ihmiset uskalsivat olla omaa mieltään, mutta samalla mielessä kahersi suru ja pelko. Entä jos joku vastapuolueen ehdokas tulisi nyt, ampuisi tai ajaisi autolla päälle? Entä jos näitä ihmisiä rankaistaan tästä? Entä jos oikeus ei koskaan tapahdu täällä?
Vaaliviikonloppu oli onneksi silti rauhallinen. Seurailin hieman uutisia netistä, enkä kuullut mitään ihmeellistä tapahtuvan. Pääministeri uhkaili sodalla, jos häviää ja painosti ihmisiä äänestämään, mutta mitään konkreettista ei ole tapahtunut. Tulokset kylläkin tulevat vasta tämän viikon aikana – aikana, jota kukaan ei tunnu tietävän.
Täällä vaalikäytännöt ovat vielä hyvin erilaisia. Ihmisillä ei ole täällä äänestäessä henkilökortteja, vaan ihmiset merkitsevät oman vaalilipukkeensa sormimerkinnällä. Tämä väri pysyy sitten sormissa useita viikkoja. Tällä pystytään varmistamaan se, ettei ihminen tule toistaka kertaa äänestämään, kun väri pysyy sormissa. Silti huijauksia tapahtuu…