Mieliradalla

Mieli seikkailee radallaan

se juoksee omia polkujaan

yritän tarttua kiinni

pysäyttää sen liikkeet

ja sanoa

”Kulje tätä tietä, kulje tänne.

Mene serotiinikujalle, nappaa koppi dopamiinista.”

Mutta se on

vikuripää

ja tottelematon.

 

Hetken aikaa

kuvittelet toista

sitten tajuatkin toisin

hetken aikaa

naurat nauramista

kunnes lakkaat liikkumasta.

Luovuuden teille se mielii

tuottamaan tarinoita paperille

vaikkei mielissä näy kuvituksia.

Ehkä aika on luovuudelle

ehkä aika on pysähtymiselle

ehkä teille tuntemattomille ja sille,

ettei kaikkea ymmärtää voi.