Rupisammakoita Lauantaina

Klo. 4 Mannerheimintie

Mies vaati päästä kotiini, kerron ettei se onnistu, ystäväni on yötä. Ei se haittaa, päästä minut edes pihalle ja voimme jakaa hetken; mies kuiskuttaa korvaani. Se pieni ääni päässäni varoittaa, mutta viimeinen shotti ennen pilkkua matkaa vielä kehossani. Hän ei halua odottaa ystävääni, minä en jätä ystävääni. Puhumme ystäväni kanssa eri kieltä, hän halveksuu sitä. Tarratessaan kiinni lantioni hän suudelmien välissä kieltää minua puhumasta muille.

Kerron ettei yöpyminen onnistu ja matkamme pitää erkaantua nyt, en halua antaa hänen saavan tietää missä asun. Kestää 10minuuttia ja suudelmia ennen kuin hän on saanut vaadittua numeroni ja suostuu lähtemään. Saan minuuttien jälkeen viestin milloin hän voi huomenna soittaa. 

Juoksen ja organisointi lievässä krapulassa, extra työt eivät istu loma rutiinien ja pikkujoulu juhlien kanssa. Hän soittaa ja anelee viesteissä tapaamista. Mietin mitä mies joka halveksuu kieltäni tekisi minun kanssa. 

Kerron etten voi, kerron etten halua. Hän ei ymmärrä miksen. Kyseenalaistan miesmakuani ja elämänvaluntojani hänen jatkaessaan yksipuolisten viestien lähettämistä.