Oodi mustikalle
Jos minun pitäisi valita hiilareiden lähteistä suosikkini, se olisi ehdottomasti marjat. Syön todella paljon marjoja, erityisen paljon mustikoita, jonkin verran vadelmia ja puolukoita sekä kesällä tietysti mansikoita. Treenipäivinä syön marjat palautusjuoman joukossa, mutta hyvin usein syön marjoja myös aamiaisella tai välipalana. En voi kyllin ylistää marjoja. Olen marjakoukussa.
Mustikkapehmis (mustikoita, banaania, ananasta, kookosmaitoa)
Marjat syön oikeastaan aina pakastettuna ja jäisenä. Kesällä toki myös joskus tuoreena. Marjojen joukkoon lisään pellavansiemenrouhetta, pähkinöitä tai auringonkukansiemeniä, välillä myös kookosmaitoa. Suurin herkkuni on turkkilainen jogurtti ja pakastemarjat, mutta näiden syöminen johtaa yleensä väistämättä täysin kontrolloimattomaan ahmimisreaktioon. En osaa sanoa mistä tämä johtuu, mutta reaktio on täysin verrattavissa jonkin höttöhiilarin aiheuttamaan ahmimisvimmaan. Ehkä se liittyy jotenkin maitotuotteiden aikaansaamaan insuliinivaikutukseen. Maitotuotteet lisäävät insuliinin eritystä voimakkaasti ja nostavat verensokeria. Tämä voi johtaa mm. siihen, että syömisen jälkeen alkaa väsyttää. Tästä syystä esim. turkkilainen jogurtti tai rahka eivät välttämättä ole paras vaihtoehto aamiaiselle. Erilaisista makeutetuista ja kevytjogurteista en edes ala kirjoittamaan. Ne menevät minulla sinne ”ihmiselle kelpaamaton ravinto” -osastolle.
Koska olen pyrkinyt vähentämään maitotuotteiden käyttöä, on Partaäijä saanut jäädä viime aikoina kaupan hyllylle. Saman kohtalon on kokenut maitorahka ja välillä myös raejuusto, joita olen myös ajoittain sotkenut marjojen joukkoon. On olemassa tutkimustuloksia, joiden mukaan marjojen yhdistäminen maitotuotteiden kanssa ei välttämättä olisikaan kovin hyvä kombinaatio. On nimittäin esitetty, että maidon proteiinit estävät marjojen sisältämien antioksidanttien toimintaa kehossa. Mene ja tiedä – välillä kuitenkin kiire ajaa tieteellisen näytön ohitse 🙂 Esim. raejuusto ja marjat ovat välipalana varsin kätevä ja nopea yhdistelmä.
Pensasmustikoita, vadelmia, raejuustoa ja pellavansiemenrouhetta
No miksi sitten kannattaisi syödä marjoja? Otetaanpa esimerkiksi vaikkapa suosikkini mustikka. Ensinnäkin kotimaista mustikkaa on hyvin saatavilla. Saappaat jalkaan ja ämpäri kourassa metsään, kun mustikat kypsyvät. Välttämättä niitä ei tarvitse edes käydä itse poimimassa, vaan kotimaista mustikkaa saa myös kaupan pakastealtaasta läpi vuoden. Mustikat sisältävät hiilihydraatteja varsin kohtuullisesti, hiukan reilu 6g/100g eli ne sopivat hyvin myös vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattaville. Mustikassa on melko vähän hedelmähappoja, mistä syystä marjat maistuvat makeilta, vaikka niiden sisältämä sokeripitoisuus on kohtuullisen pieni. Sata grammaa mustikoita tyydyttää helposti pahimman makeannälän ja kaupan päälle saa ison kasan erilaisia terveyshyötyjä. Mustikka mm. sisältää runsaasti hivenaineita ja vitamiineja sekä korkean antioksidanttipitoisuutensa johdosta mm. parantaa kehon immuniteettiä, nopeuttaa treenistä palautumista ja suojaa verisuonistoa.
Paras motivoija mustikan syömiselle ovat kuitenkin tutkimustulokset, joiden mukaan mustikka voi laimentaa nopeiden hiilareiden aiheuttamaa insuliinivaikutusta. Käytännössä tämä tarkottaisi sitä, että syömällä mustikoita voisi ehkäistä lihoamista, erityisesti vatsan seudulle kertyvän läskin osalta. Hiilareiden ja erityisesti nopeiden sellaisten kanssa kannattaakin siis syödä vaikkapa jälkkäriksi mustikoita. Bye bye belly fat, ei kevyttuotteita vaan mustikkaa napaan sanon minä.
Jatkan siis hymyssä suin marjakoukussani. Kerrankin löytyy addiktio, joka ei aiheuta minkäänlaista morkkista. Mustikassa ei ole kuin yksi ainoa vika. Sitä havainnollistakoon tämä postauksen viimeinen kuva. Ihanaa pääsiäistä kaikille ♡
Palautusjuoma ja mustikkaviikset
–